Internet-osoitteet uhkaavat loppua kesken

Talousjärjestö OECD varoittaa tuoreessa raportissaan, että nykyisin käytössä oleva internetin osoitejärjestelmä on tulossa tiensä päähän. Mikäli hallitukset eivät ryhdy päättäväisiin toimenpiteisiin, kaikki mahdolliset internet-osoitteet on otettu käyttöön vuoteen 2011 mennessä.

Tämä tarkoittaisi sitä, ettei verkkoon pystysi periaatteessa kytkemään yhtään konetta, joka tarvitsee uuden osoitteen. Samaan aikaan kotikoneita, matkapäätteitä, matkapuhelimia ja muita verkkoon liitettäviä laitteita hankitaan yhä enemmän. OECD:n mukaan verkon tukkeutuminen vaarantaa myös markkinatalouden toiminnan.

Jokaisella internetiin yhteydessä olevalla laitteella täytyy olla oma osoitteensa, oli se sitten tietokone, kännykkä, digiboksi, pelikonsoli tai vaikkapa ultramoderni jääkaappi. Kun laite kytketään nettiin, se saa palveluntarjoajalta niin sanotun IP-osoitteen. Se on numerosarja, jolla verkossa olevat koneet tunnistavat toisensa.

IP-osoite koostuu neljästä pisteen erottamasta luvusta välillä 0–255. IP-osoitetta voi luonnehtia myös eräänlaiseksi puhelinnumeroksi.

Kun esimerkiksi selaimeen kirjoittaa osoitteen hs.fi, pyyntö lähetetään DNS (Domain Name System) -palvelimelle, joka kertoo koneelle mistä IP-osoitteesta haettu palvelin löytyy.

Tämä käytössä oleva osoitejärjestelmä on nimeltään IPv4. Se mahdollistaa noin 4,2 miljardin osoitekapasiteetin. OECD:n mukaan kapasiteetista on jäljellä enää noin 14 prosenttia.

Toisaalta laitteita kytketään sisäverkkoihin, mikä säästää ulkoisia IP-osoitteita.

Jotta osoitepulalta vältyttäisiin, OECD kehottaa maailman hallituksia kiirehtimään uuden osoitejärjestelmän eli IPv6:n käyttöön ottoa. IPv6 mahdollistaa pitempien osoitteiden käytön. Osoitteet koostuisivat nykyisen neljän sijaan 16 luvusta. Tämä mahdollistaisi melkein rajattoman osoitekapasiteetin.

IPv6-tekniikka on jo olemassa ja sitä myös käytetään, joskin rajallisesti. Esimerkiksi Japanissa järjestelmää käytetään yhdistämään tuhannet maanjäristyssensorit tietokonejärjestelmään, joka hälyttää vaarasta automaattisesti televisiossa ja kytkee liikennevalot punaiselle. IPv4-järjestelmässä tämä ei ole mahdollista.

OECD:n mukaan muun muassa Yhdysvallat, EU, Kiina ja Etelä-Korea ovat vähitellen ymmärtäneet uuden osoitejärjestelmän tärkeyden. Järjestö pitää kuitenkin kehitystä yhä liian hitaana. Koska kuluttajat eivät vielä ole nähneet tarvetta muutoksiin, palveluntarjoajat ovat olleet haluttomia investoimaan uuteen tekniikkaan. OECD:n mukaan tämä on lyhytnäköistä ja vaarantaa internetin kehityksen.

IP-osoitteiden määrän moninkertaistuminen lieventäisi OECD:n mukaan eriarvoisuutta, joka vielä vallitsee verkkomaailmassa. Osoitteiden hallinta kun on keskittynyt rikkaisiin maihin, etunenässä Yhdysvaltoihin.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi