Irak äänesti väkivallan varjossa

Video: Irakilaiset äänestivät väkivallan uhasta huolimatta

Irakilaiset äänestivät sankoin joukoin parlamenttivaaleissa sunnuntaina, vaikka sunnikapinalliset toteuttivat uhkauksensa vaalien pilaamisesta ja järjestivät väkivaltaisia iskuja eri puolilla Irakia. Ainakin 38 ihmistä kuoli kapinallisten pommitettua äänestyspaikkoja ja heiteltyä äänestäjiä kranaateilla voidakseen häiritä vaaleja, joiden järjestämistä he pitävät shiiajohtoisen hallituksen ja Yhdysvaltain miehityksen laillistamisena.

Vaalipäivän tuhoisimmassa iskussa kuoli 25 ihmistä, kun kerrostalossa Bagdadissa räjähti pommi. Iskuissa loukkaantui kymmeniä ihmisiä.

Kapinalliset pääsivät kylvämään pelkoa siitä huolimatta, että Irak oli sulkenut rajansa ja määrännyt kaduille satojatuhansia poliiseja ja sotilaita. Ylimääräisiä tarkastuspisteitä oli perustettu eri puolille Bagdadia, ja keskustassa tarkastuspisteitä oli jopa 50 metrin välein.

Sunnienemmistöisessä Azamiyahin kaupunginosassa Pohjois-Bagdadissa tehtiin yli 20 kranaatti-iskua sunnuntaina. Azamiyahissa asuva kahden lapsen isä Walid Abid, 40, kertoi uutistoimisto AP:lle, ettei hän pelkää, eikä aio jäädä kotiin vaalipäivänä.

"Meidän täytyy muuttaa asioita. Jos pysyn kotona enkä äänestä, Azamiyah muuttuu entistä pahemmaksi."

Sunnuntai-iltana ei tiedetty, kuinka monta prosenttia noin 19 miljoonasta äänestäjästä käytti äänioikeuttaan.

Raportit useimmilta alueilta viittasivat kuitenkin siihen, että äänestysprosentti oli vähintäänkin tyydyttävä, televisiokanava al-Jazeera kertoi.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama onnitteli irakilaisia sunnuntaina siitä, että he olivat väkivallasta huolimatta äänestäneet.

Irakin parlamentin 325 paikasta kamppailee yli 6 200 ehdokasta 86 poliittisesta ryhmästä. Ehdokkaista noin 1 700 oli naisia. Irakilaiset äänestivät yksittäisiä ehdokkaita edellisten, vuoden 2005 listavaalien asemesta.

"Äänestän vain, koska listat ovat julkisia ja tunnen ehdokkaan henkilökohtaisesti. Saan hänet vastuuseen, jos hän rikkoo lupauksensa", sanoi Abdul Rasheed al-Tamimi shiialaisessa Najafin kaupungissa uutistoimisto Reutersille.

Minkään ryhmän ei uskota saavan selvää enemmistöä äänistä. Kansallistunnetta ja vakautta korostavaa Oikeusvaltio-koalitiota edustava pääministeri Nuri al-Maliki kamppailee poliittisesta tulevaisuudestaan muun muassa shiiojen uskonnollista Irakin yhdistynyttä liittoumaa ja tätä maallisempaa shiiojen ja sunnien Irakin kansallista liikettä vastaan.

Vaalien tuloksen uskotaan määräävän sen, pystyykö Irak häivyttämään uskonnolliset ja etniset jakolinjat, jotka ovat lietsoneet eripuraa Irakissa maata rautanyrkillä hallinneen diktaattori Saddam Husseinin kukistumisen jälkeen vuonna 2003.

Irakilaiset toivovatkin vaalien tasoittavan tietä kansalliseen sovinnontekoon, kun Yhdysvallat valmistautuu kiisteltyjen taistelujoukkojensa vetämiseen Irakista loppukesästä ja kaikkien joukkojen vetämiseen ensi vuoden loppuun mennessä.

Tarkkailijat ovat varoittaneet, että vaalit ovat vain yksi askel pitkässä poliittisessa prosessissa. Irakin politiikan sirpaleisuudesta johtuen voi kestää kuukausia, ennen kuin hallitusneuvottelut saadaan päätökseen.

Edellisten parlamenttivaalien jälkeen puolueilla kesti viitisen kuukautta päästä yksimielisyyteen pääministeristä ja hallituksen kokoonpanosta.

Irakin vaalikomitea on luvannut ilmoittaa alustavat vaalitulokset loppuviikosta.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi