Irakin rauhoittuminen herättää jännitystä ja kiistelyä USA:ssa

Washington. Yhdysvalloissa on alettu herätä hämmästyttävältä vaikuttavaan tosiasiaan, jota ei kiistä enää juuri kukaan: Irak on rauhoittunut merkittävästi.

Vielä äsken sota tuntui ikuiselta. Viime kuussa Irakissa kuoli enää kolmetoista amerikkalaissotilasta, vähiten sitten sodan alkamisen. Luku on pieni verrattuna koko sodan yli 4 100 amerikkalaiseen uhriin ja viime vuoden heinäkuun 80:een.

"Sota, jollaisen näin viisi vuotta sitten, on ohi", pelkisti kuluneella viikolla entinen apulaispuolustusministeri ja merijalkaväen sotilas Bing West, jolta ilmestyi tällä viikolla Irakin sotaa käsittelevä kirja The Strongest Tribe.

Tavallisten amerikkalaisten, tutkijoiden, sotilaiden ja poliitikkojen keskuudessa kuitenkin kiistellään, kenelle kuuluu kunnia Irakin rauhoittumisesta, voidaanko puhua menestyksestä ja mitä nyt pitäisi tehdä.

Presidentiksi pyrkivä republikaani John McCain yrittää hyötyä siitä, että hän painosti presidentti George W. Bushia muuttamaan sotastrategiaa ja lisäämään joukkoja alkuvuodesta 2007. McCainin mukaan demokraattien presidenttiehdokas Barack Obama ei ymmärrä sodasta ja ulkopolitiikasta mitään.

Obama puolestaan arvostelee McCainia, koska tämä oli alun perin ajamassa Yhdysvaltoja Irakin suohon. Obama on luvannut vetää taistelujoukot Irakista 16 kuukaudessa.

Aluksi McCain arvosteli Obaman aikataulua vaaralliseksi, mutta nyt hänkin on siihen ehdollisesti myöntymässä. Puhuuhan myös Irakin hallitus aikataulun asettamisesta, ja tuoreen kyselyn mukaan 62 prosenttia amerikkalaisista haluaa tiukan vetäytymisaikataulun.

Konservatiivisen Vets for Freedom -järjestön perustaja ja Irakin sodan veteraani David Bellavia antaa kunnian Irakin rauhoittumisesta Bushin lisäjoukkostrategialle.

Bellavian mukaan kehitys on ollut huikeaa: "Meidän pitäisi järjestää paraateja Yhdysvalloissa".

Center for a New American Security -ajatushautomon tutkija ja Obamaa Irak-asioissa neuvonut tohtori Colin Kahl arvioi, että joukkojen lisääminen oli vain osasyy Irakin rauhoittumisessa. Eniten vaikutti se, että loppuvuodesta 2006 Anbarin maakunnassa sunnit alkoivat vastustaa al-Qaida-terroristeja.

Kahlin mukaan Irakissa vallitsee "hauras tyyneys". Kahl muistuttaa, että Bushin strategian tavoite, eri ryhmien välinen poliittinen sovinto, ei ole toteutunut.

Eikä toteudu, ellei Yhdysvallat uhkaa Irakin epäluotettavaa hallitusta seuraamuksilla, sanoi Kahl konservatiivisen American Enterprise Institute -ajatushautomon tilaisuudessa torstaina.

Liberaali ajatushautomo Center for American Progress puolestaan vaati viime maanantaina, että Yhdysvallat vetäisi joukkonsa Irakista jo 8–10 kuukaudessa, mikä sen mukaan "ei ole vain mahdollista, vaan tarpeellista".

Tutkija Lawrence Korbin mukaan maailmalla Yhdysvalloista "ei pidetä, sitä ei pelätä eikä sitä arvosteta", kun Yhdysvaltain joukot ovat Irakissa. Obaman tavoin Korb syytti Bushia siitä, että Irakin sota vie voimia tärkeämmästä taistelusta Afganistanissa.

Entiset upseerit ja tutkijat John Nagl ja T. X. Hammes olivat sitä mieltä, että Irakista ei pidä vielä lähteä. "Meidän tasapainottava läsnäolomme antaa osapuolille mahdollisuuden nähdä yhtenäinen Irak", Nagl sanoi.

Korbin mielestä vasta vetäytymisuhka "saa Irakin kilpailevat poliittiset voimat arvioimaan etunsa uudella tavalla".

Hammesin mielestä huomion suuntaaminen Afganistaniin on mieletöntä, koska al-Qaidan terroristit eivät ole enää siellä vaan Pakistanissa. Hänen mukaansa Irakissa pysymistä puoltaa sekin, että siellä on öljyä.

"Minä laittaisin Irakin Afganistanin edelle. Mikä helvetin strateginen syy meillä on olla Afganistanissa?"

Joidenkin tutkijoiden mielestä Irak on jo menetetty tapaus. Peter Galbraith on esittänyt, ettei Irakin kansanryhmiä – shiioja, sunneja ja kurdeja – saa yhteen, ja maan pitäisi päästää "hajoamaan pehmeästi".

Yhdysvaltain rooli olisi jättää sotilaita vain pohjoisten kurdialueiden suojaksi.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi