Islamistien saama tuki Somaliassa ymmärrettävää

Kansalaiset kiitollisia järjestyksestä sekasorron jälkeen

Islamistien saama tuki Somaliassa selittyy pitkälti sillä, että lähes parikymmentä vuotta sekasortoisissa oloissa eläneet ihmiset haluavat järjestystä elämäänsä.

Islamistit ovat näyttäneet olevan tällä haavaa ainoa ryhmä, joka kykenee vastaamaan kansalaisten toiveisiin väkivallattomasta elämästä. Väkivallan ohella somalialaiset ovat kärsineet taloudellisesta ja humanitaarisesta kurjuudesta. Vuonna 2005 ja tämän vuoden alkupuolella kuivuus tuhosi sadot ja tappoi karjaa, tänä syksynä elämää ovat vaikeuttaneet rankkasateiden aiheuttamat suurtulvat. YK:n ruoka-apujärjestö WFP jakaa tälläkin hetkellä avustuksia sadoilletuhansille kodeistaan paenneille.

Eri klaanien hallitsema Somalia on ollut ilman toimivaa keskushallitusta siitä lähtien kun diktaattori Muhammed Siad Barre syöstiin vallasta 1991.

Islamisteihin kuuluvat taistelijat ovat välillä hallinneet lähes koko Somaliaa, ja väliaikaisella hallituksella on vain Baidoan kaupunki. Tilanne muuttuu kuitenkin joka päivä.

Väliaikaishallitus perustettiin naapurimaassa Keniassa loppuvuodesta 2004, mutta se ei ole pystynyt rauhoittamaa oloja. Väliaikaishallitusta johtaa Abdullahi Yusuf Ahmed.

Apua väliaikaishallitus on saanut Etiopialta, joka on lähettänyt Somaliaan joukkoja. Afrikan vanhimpiin kristittyihin valtioihin kuuluvassa Etiopiassa on pelätty islamistien vallan kasvua naapurimaassa. Etiopian lähettämien joukkojen määräksi sotilasasiantuntijat arvioivat 15000-20000. Etiopian arkkivihollinen Eritrea on lähettänyt islamistien tueksi parituhatta miestä.

Islamistitaistelijat ovat osoittautuneet taitaviksi sotilaiksi ja viime kesäkuussa he saivat todella merkittävän voiton, kun he ajoivat pääkaupunki Mogadishuun ja ottivat vallan. Aseita taistelijat ovat saaneet ainakin kymmenestä maasta.

Suomea melkein kaksi kertaa suuremmassa Somaliassa lähes kaikki ovat sunnimuslimeita. Tähän asti somalialaisia on pidetty varsin vapaamielisinä uskonasioissa.

Islamisteihin liittyvä suurin pelko lienee se, että heidän on pelätty matkivan Afganistanin Taleban-hallitusta, joka kärjistetysti sanottuna kielsi kaiken länsimaisuuteen vivahtavan.

Islamisteilla on Somaliassa useita järjestöjä, mutta eniten taisteluissa on kunnostautunut ryhmä, jonka nimi on suomeksi Somalian islamilaisten tuomioistuinten neuvosto. Sitä johtaa Hassan Dahir Aweys, joka on maailmalla varsin tuntematon, vaikka hän on ollut vuodesta 2001 Yhdysvaltain etsimien terroristien listalla.

Yhdysvaltojen apulaisulkoministeri Jendayi Frazer ilmoitti kaksi viikkoa sitten, että Somalian islamistiliikkeellä on yhteyksiä terroristijärjestö al-Qaidaan. Islamistien johdossa väitetään olevan miehiä, jotka osallistuivat Keniassa ja Tansaniassa tehtyihin pommi-iskuihin 1998. Terroriteoista epäillyn Abu Talha al-Sudanin tiedetään nyt komentavan joukkoja Baidoan lounaispuolella Idalessa.

Islamistit ovat perustaneet jo useiden vuosien aikana Somalian eri kaupunkeihin sharia-tuomioistuimia, joiden päätökset perustuvat joko muslimien pyhään kirjaan Koraaniin tai muslimien uskonoppineiden aiemmin tekemiin ratkaisuihin. Sharia-lakien tulkinta vaihtelee paikasta ja ajasta sekä islamin suuntauksesta riippuen - eikä somalialaisten sharia-tuomioistuinten linjasta ole vielä selkoa.

Islamistien valtaantulo näkyi Mogadishussa syksyllä käyneiden länsimaisten toimittajien mukaan järjestyksen palautumisena. Britannian yleisradioyhtiön BBC:n toimittajien mukaan nopeusrajoituksia noudatetaan ja elintarvikkeiden hinnat ovat laskeneet, kun kauppiaiden ei tarvitse maksaa suojelurahoja.

Muutamissa muissa kaupungeissa on langetettu murhista ja huumekaupasta kuolemantuomioita ja kuolemantuomiot on toteutettu julkisilla teloituksilla.

Lisäksi joitakin radioasemia on kehotettu olemaan soittamatta ulkomaista musiikkia ja jotkut televisioasemat ovat jättäneet lähettämättä jalkapallo-otteluita. Eteläisessä Kismayon kaupungissa on kielletty "kansallishuume" khatin pureskelu. BBC:n somalinkielisissä uutisissa haastateltu islamistijohtaja kuitenkin vakuutti, että naiset voivat jatkaa työntekoa kodin ulkopuolella.

Somalian tulevaisuudesta voi oikeastaan sanoa vain sen, että väkivallan nujertaminen lienee helpointa. Sen sijaan normaalin valtion aikaansaaminen vie vuosikausia. Kuvaavaa on se, ettei kansainvälisissä hakuteoksissa ole Somalian väkiluvusta muuta kuin arvioita: 7-10 miljoonaa ihmistä. Kukaan ei tiedä väkivaltaisuuksissa kuolleiden kokonaismäärää, yleisesti esitetty arvio on miljoona. Lisäksi sadattuhannet somalit ovat paenneet ulkomaille.

Somalian ongelmana ovat myös olemattomasta hallinnosta johtuvat puutteet terveydenhuollossa ja koulutuksessa. Alle viisivuotiaista lapsista joka viides kuolee tauteihin, jotka pystytään muissa maissa joko parantamaan tai estämään rokotuksilla.

Myös lukutaidossa on parantamisen varaa: esimerkiksi Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA arvioi, että puolet somalimiehistä osaa lukea, naisista vain runsas neljännes.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi