Israelin hallitus jäämässä yksin hylkimään palestiinalaisten yhteishallitusta

USA ja EU valmistelevat yhteyksiä muihin kuin Hamas-ministereihin

Palestiinalaisten tuoreesta yhteishallituksesta on muodostumassa ongelma Ehud Olmertin johtamalle Israelin hallitukselle.

Olmert julisti sunnuntaina hallituksensa pitävän tiukasti kiinni viimevuotisesta päätöksestä kieltäytyä kaikesta yhteistyöstä Hamas-vetoisen hallituksen kanssa. Päätös syntyi alkujaan sen jälkeen, kun Israelin tunnustamisesta kieltäytyvä islamistinen Hamas oli voittanut vaalit ja muodostanut yksin hallituksen.

Asetelma mutkistui viime viikolla, kun Hamas ja maltillisempi Fatah onnistuivat kuukausien jahkailun jälkeen pihtisynnyttämään yhteishallituksen Saudi-Arabiassa.

Pääministerinä jatkaa Hamasin Ismail Hania, mutta keskeiset salkut annettiin sitoutumattomille, joista ainakin ulkoministeri Ziad Abu Amrilla ja valtiovarainministeri Salam Fayyadilla on vanhastaan hyvät suhteet länsimaihin.

Olmertin näkökulmasta mikään ei kuitenkaan muuttunut, koska Israelin ja EU:n terroristijärjestöksi luokitetulla Hamasilla on hallituksessa yhä vankka joskin vähemmistöedustus. Israel edellyttää, että tiukat Hamasin vastaiset talouspakotteet jatkuvat.

Olmertin ongelma syntyy siitä, että osa länsimaista on valmis yhteistyöhön uuden hallituksen kanssa ja lähes kaikki länsimaat Yhdysvaltain tapaan haluavat luoda keskusteluyhteyden hallituksen maltillisiin edustajiin. Ja kuin korostaakseen muutosta Yhdysvaltain Jerusalemin-konsuli Jacob Walles ehätti heti tuoreeltaan tapaamaan valtiovarainministeri Fayyadia.

"Emme katkaise yhteyksiä henkilöihin, joiden kanssa olemme olleet tekemisissä. Tiedän Israelin hallituksella olevan erilainen näkemys tässä asiassa", Yhdysvaltain ulkoministeriön edustaja selitti tiistaina.

Israelin ja Yhdysvaltain näkemyserot korostunevat viikonvaihteessa, kun ulkoministeri Condoleezza Rice matkustaa Lähi-itään jatkamaan rauhantunnusteluja. Tämä on jo hänen viides käyntinsä alueella puolen vuoden aikana, mikä on ilmiselvä osoitus Washingtonin uudesta halusta paneutua Lähi-idän perusongelmaan.

Taustalla ovat Yhdysvaltain vaikeudet Irakissa ja niiden synnyttämä huoli naapurimaissa. Saudi-Arabiassa, Jordaniassa ja Egyptissä pelätään levottomuuksien leviämistä sekä toisaalta Iranin tukemien shiiamuslimien ylivaltaa Irakissa. Myös shiiavähemmistöjen aktivoitumista pidetään uhkana sunnienemmistöisissä arabimaissa, etenkin Saudi-Arabiassa.

Tämän huolen tulkitaan kannustaneen Saudi-Arabiaa painostamaan Hamasia ja Fatahia muodostamaan yhteishallituksen ja pyrkimään neuvotteluyhteyteen Israelin kanssa. Myös Yhdysvaltain äkisti kasvanut Lähi-itä-kiinnostus selittynee ainakin osin Saudi-Arabian, Jordanian ja Egyptin hartailla toiveilla.

Samaan asetelmaan liittyy myös arabimaissa virinnyt halu tarjota Israelille toistamiseen kattavaa rauhansuunnitelmaa, jonka ensi version Saudi-Arabia esitteli vuonna 2002. Se nostettaneen uudelleen pöydälle Arabiliiton huippukokouksessa Saudi-Arabian Riadissa myöhemmin tässä kuussa.

Suunnitelman lähtökohtana on malli, jonka puitteissa arabimaat tunnustavat Israelin, jos se vetäytyy vuoden 1967 rajoille eli luopuu miehittämistään alueista.

Toimeliaisuus selittyy sen tosiasian tunnustamisella, että Israelin ja palestiinalaisten konflikti lietsoo jatkuvaa levottomuutta ja ruokkii ääriliikkeitä.

Olmertille tämä kaikki tietää entistä ankeampia aikoja.

Vuosi sitten vaalit voittaneen Olmertin ahdinko alkoi huonosti sujuneesta Libanonin sodasta viime kesänä. Sen jälkeen skandaalit, talousvaikeudet ja oman suosion romahdus ovat ajaneet hänet seinää vasten.

Hanian uuden hallituksen synty toi vielä uudenlaisen ongelman, kun enemmistö israelilaisista torjui - yllättäen - Olmertin boikottilinjan. Lähes 40 prosenttia israelilaisista kannattaa mielipidemittauksen mukaan yhteistyötä koko hallituksen kanssa, ja lisäksi 17 prosenttia tukee yhteydenpitoa muiden kuin Hamas-ministerien kanssa.

Israelin puolustusministeri Amir Peretz puolestaan vaati maanantaina, että palestiinalaisten presidentin Mahmud Abbasin kanssa on aloitettava keskustelut rauhanneuvottelujen elvyttämisestä. Edellispäivänä Olmert oli ilmoittanut, että Abbasin kanssa keskustellaan vain ja ainoastaan humanitaarisista asioista eikä poliittisiin kysymyksiin kajota.

Samoilla linjoilla Peretzin kanssa lienee myös Rice, sillä Olmertin ei-kanta merkitsee umpikujan jatkumista ja siihen liittyvien synkkien uhkakuvien voimistumista. Näköalattomuus ruokkii ääriaineksia.

Hanian ministeristö on kaukana ihannehallituksesta, mutta parempia vaihtoehtoja ei ole tarjolla.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi