22.4.2009
Jacob Zuma tanssi sunnuntaina ANC:n vaalitilaisuudessa Johannesburgissa. Taustalla istuu keltapaitainen entinen presidentti Nelson Mandela, 90.
Kyllä, hän on populisti, joka nauttii kansan syvien rivien tukea.
Hän on ehdottomasti oikea ihminen arvostelemaan Etelä-Afrikan koulutusjärjestelmän puutteita, sillä mustia sortavan apartheid-politiikan vuoksi hän oppi itse lukemaan ja kirjoittamaan vasta aikuisena.
Poliittisena kameleonttina pidetty Jacob Zuma, 67, on tänään keskiviikkona pidettävissä vaaleissa mitä todennäköisimmin nousemassa Etelä-Afrikan seuraavaksi presidentiksi.
Saappaat ovat suuret, sillä sateenkaarimaa on jo vuosia luisunut poliittisessa alamäessä. Miten korruptio- ja raiskausskandaaleissa ryvettynyt Zuma kykenee johtamaan Afrikan suurinta taloutta, jonka menestys vaikuttaa koko mantereen tulevaisuuteen?
Tämä on toistaiseksi vielä suuri kysymysmerkki.
Kuten odottaa saattaa, vaatimattomista oloista ANC:n sissiksi ja presidenttiehdokkaaksi nousseen Zuman elämä on ollut yhtä vuoristorataa.
Karismaattisena mutta piikikkäänä pidetty Zuma syntyi vuonna 1942 Zulumaassa. Poliisin poika kävi vain pari vuotta koulua ja liittyi jo nuorena mustien vapaustaistelua käyvään ANC-puolueeseen.
Ennen nousemistaan ANC:n tiedustelun johtoon hän vietti kymmenen vuotta vankeudessa Robben Islandilla yhdessä Nelson Mandelan kanssa. Vankeutta seurasi kahden vuosikymmenen maanpako, jonka jälkeen Zuma palasi 1990-luvulla takaisin kotimaahansa neuvottelemaan apartheid-hallinnon kanssa.
Zuman poliittinen ura sai sysäyksen, kun puoluetoveri Thabo Mbeki nosti hänet varapresidentiksi vuonna 1999. Mutta vuonna 2005 Zuma sotkeutui kiusallisiin oikeusprosesseihin, joista hän vapautui - ainakin teknisesti ottaen - vasta kaksi viikkoa sitten.
Zumaa syytettiin korruptiosta ja raiskauksesta, mutta oikeuden mukaan syytteiden takaa löytyi poliittisia motiiveja. Syytesuman keskellä harva uskoi, että Zuma voisi koskaan palauttaa poliittisen uskottavuutensa.
Vuosia kestäneet vaikeudet ja häpäisy näyttävät kuitenkin kääntyneen hänen vahvuudekseen.
Monet eteläafrikkalaiset uskovat, että Zuman ajojahdin takana oli Mbekin ohjailema poliittinen salaliitto, joka pyrki katkaisemaan Zuman tien presidentiksi. Mbeki kuitenkin hävisi Zumalle kilpailun ANC:n johtajuudesta ja joutui viime syksynä eroamaan presidentin tehtävistä.
"Vaikeuksien kautta voittoon" nousevan kansanmiehen selviytymistarina on purrut kansaan. Ei ihme, että Zuma on suosittu erityisesti köyhän ja politiikasta vieraantuneen väestön keskuudessa.
Zuman käsiin on nyt siirtymässä maa, joka on Mbekin valtakauden jäljiltä sisäisesti ja ulkopoliittisesti aiempaa heikommassa jamassa.
Vaikka talouskasvu on jatkunut, puolet kansasta elää yhä köyhyydessä ja varallisuuserot syvenevät. Väkivaltarikollisuus on räjähtänyt epidemiaksi, ja korruptio kukoistaa.
Mbekin läheinen veljeily Zimbabwen presidentin Robert Mugaben kanssa on turmellut Etelä-Afrikan kansainvälistä mainetta.
Zuma suhtautuu Mugabeen Mbekiä kriittisemmin, ja hän on vannonut taistelevansa väkivaltarikollisuutta vastaan.
Mbeki muistetaan myös presidenttinä, joka kiisti yhteyden hi-viruksen ja aidsin välillä. Voi vain arvailla, kuinka suuri vahinko Mbekin sanoista aiheutui maalle, joka kärsii vakavasta aidsepidemiasta.
Tosin Zumakaan ei ole osoittanut syvällistä tietämystä hivin leviämistavoista. Kun Zuma oli oikeudessa syytettynä hi-virusta kantavan perhetuttunsa raiskauksesta (syyte kumottiin), hän kertoi suojautuneensa tartunnalta käymällä aktin jälkeen suihkussa.
Entisen vapaustaistelijan maineella ratsastavan ANC:n uskotaan saavan keskiviikkona yli 60 prosenttia äänistä, minkä jälkeen parlamentin odotetaan äänestävän puoluejohtaja Zuman presidentiksi.
Näyttää siis siltä, ettei mikään voi estää Zumaa nousemasta Etelä-Afrikan ja samalla koko "Afrikan seuraavaksi suureksi mieheksi", kuten brittiläinen The Economist -lehti juuri kirjoitti.
Suurella miehellä viitataan heimopäälliköihin, joilla oli perinteisissä afrikkalaisissa yhteisöissä suuri valta.
Jos Zuma osoittautuu kyvykkääksi suureksi mieheksi, hänellä on mahdollisuus johtaa koko manteretta kohti valoisampaa tulevaisuutta.
Mutta jos Zuman ympärillä leijuvista menneisyyden mustista pilvistä pulpahtaa esiin päivänvaloa kestämättömiä asioita, keskitetysti johdettu ANC ja Etelä-Afrikka ovat haasteen edessä.
Silloin on näytettävä koko Afrikalle, että myös suuren miehen vallalla on rajat.
ANC:n tavoittelema enemmistö parlamentissa jäi haaveeksi 25.4.2009
Zuma juhli jo ANC:n voittoa Etelä-Afrikan vaaleissa 24.4.2009
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi