Journalisteista tuli kiristyspolitiikan uhreja

Journalismilla on monenlaiset kasvot, eikä journalismin tulevaisuus ole talouskriisin oloissa suinkaan selkeä. Journalismin monimuotoisuus ja sen arkipäivän todellisuus avautuivat viime päivinä harvinaisen selvästi Kansainvälisen lehdistöinstituutin IPI:n kongressin osanottajille Helsingissä.

Kaksi yhdysvaltalaista televisiojournalistia, Euna Lee ja Laura Ling, tuomittiin maanantaina Pohjois-Korean pääkaupungissa Pjongjangissa 12 vuodeksi vankeuteen "vakavista rikoksista Korean kansaa vastaan" ja "luvattomasta maahantulosta". IPI:n yleiskokous luonnollisesti tuomitsi päätöksen ja korosti, että se annettiin salaisessa oikeudenkäynnissä eikä syytetyillä ollut todellista mahdollisuutta puolustautua.

Journalistit pidätettiin vähän yli kaksi kuukautta sitten jossakin Pohjois-Korean ja Kiinan välisellä rajalla. On epäselvää, olivatko he ylittäneet Pohjois-Korean rajan vai napattiinko heidät rajavyöhykkeeltä - tai peräti Kiinan puolelta. Heidän tarkoituksensa oli raportoida tilanteesta rajalla ja haastatella pohjoiskorealaisia pakolaisia, jotka pyrkivät pois nälässä elävän diktatuurin sorrosta. Lee ja Ling työskentelivät yhdysvaltalaiselle Current TV -kanavalle.

Nämä kaksi journalistia ovat Pohjois-Korean häikäilemättömän diktatuurin harjoittaman poliittisen pelin uhreja. Häirikkövaltio voi käyttää heitä panttivankeina neuvotellessaan Yhdysvaltain ja muun maailman kanssa ydinasepolitiikastaan, jota se koventaa ohjuskokeilla.

Journalistien saama tuomio on räikeätä ihmisten hyväksikäyttöä. Se korostaa journalistien turvallisuuden takaamisen vaikeutta. Kansainvälisen yhteisön, Yhdysvallat etunenässä, täytyy tehdä kaikkensa, jotta tuomitut journalistit saadaan ulos vankilasta mahdollisimman nopeasti.

Tapaus osoittaa, että journalistien turvallisuus on entistä enemmän uhattuna. Vuosittain kuolee kymmeniä journalisteja, jotka ovat vain yrittäneet tehdä työnsä ja kertoa ihmisille, millaisessa maailmassa elämme.

Journalismin toinen todellisuus on hyvin kaukana Pohjois-Koreasta sekä sen vankiloista ja vankileireistä. Tämä todellisuus näyttäytyy huolena laatujournalismin tulevaisuudesta. Kansainvälinen talouskriisi huojuttaa perinteisiä laatuviestimiä kaksoismyrskyn voimin. Internet muuttaa kaikkia liiketoimintamalleja ja tarjoaa mahdollisuuksia jakaa uudenlaisia sisältöjä uusiin tiedonvälityskanaviin. Toisaalta ilmoitustulojen pieneneminen uhkaa perinteisiäkin viestimiä, joita vaanii voimavarojen vähentymisen aiheuttama kierre.

IPI:n kokouksessa muistutettiin moneen kertaan huolestuttavasta nykytilanteesta. Ilmaista tietoa on internetin avulla saatavana verkossa vaikka kuinka paljon. Meneillään oleva vaikea aika vaatisi taas entistä vahvempaa journalismia, mutta jokaisen viestimen täytyy ratkaista ongelma, miten se tehdään entistä vähemmillä voimavaroilla. Myös kaupallisen puolen mahti kasvaa, kun lobbareiden ja PR-yhtiöiden resurssit lisääntyvät ja mahdollisuus saada oma kaupallinen tai muu viesti toimituksen suodattimen lävitse kasvaa.

Olosuhteet ovat ennenkin muuttuneet, mutta nyt muutos on aiempaa rajumpi. Sisällön tekijöiltä kehitys vaatii entistä enemmän kykyä erottaa epäolennainen olennaisesta, turha tieto merkityksellisestä tiedosta. Samalla se vaatii uskoa laatujournalismiin ja siihen, että demokraattisen maan kansalaisen perusoikeus on oikeus tietää.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi