Kameravalvonta tehostuu Euroopan suurkaupungeissa

Britannia on maailman valvotuin yhteiskunta. Maassa on 4,2 miljoonaa julkista valvontakameraa. Keskivertobritti kävelee kameran silmän editse 300 kertaa päivässä.

Kun kaupungit ja kunnat alkoivat asentaa kameroita 1990-luvun puolivälissä, Britannia kamppaili maailman korkeimpien rikoslukujen kanssa. Vaikka rikollisuus on vähentynyt, valvontakamerat eivät ole täysin osoittautuneet niihin pumpattujen satojen miljoonien eurojen arvoisiksi.

Terrorismintorjunnassa viranomaisten usko kameroihin on kuitenkin vankkumaton. Poliisin mukaan valvontakameranauhat näyttelivät merkittävää osaa heinäkuussa 2005 tapahtuneiden terrori-iskuyritysten tekijöiden kiinniotossa ja syyttämisessä.

Kameravalvonta tiukkenee entisestään. Joissakin kaupungeissa kamerat jo hätistelevät häiriköitä puhumalla. Britannia ilmoitti hiljattain ottavansa käyttöön poliisien kypäriin ja päähineisiin asennettavat valvontakamerat.

Muut eurooppalaiset suurkaupungit ovat Britannian esimerkin innoittamina lisäämässä valvontakameroita.

Saksassa liittokansleri Angela Merkel haluaa tiukentaa terrorisminvastaista taistelua asentamalla julkisille paikoille tuhansia kameroita. Saksassa valvontakameroita on vähän verrattuna Britanniaan. Kaduilla poliisin kameroita on vain 200–300. Ne on sijoitettu muun muassa huumeiden myyntipaikoille tai alueille, joissa on paljon ihmisiä. Hampurissa punaisten lyhtyjen alueelle asennettiin 12 kameraa keväällä 2006.

Turvallisuudentunnetta kamerat eivät sen sijaan näytä lisäävän. Hampurin yliopiston tutkimuksen mukaan ihmiset eivät mene kaupungissa paikkoihin, joissa he eivät ole aiemmin halunneet käydä, vaikka siellä olisi valvontakameroita.

Pariisin suunnitelmissa on nostaa valvontakameroiden määrä metrossa ja paikallisjunissa 6 540:een nykyisestä 5 000:sta. Pariisissa on 30 200 julkista tai yksityistä valvontakameraa.

Hollannissa joka viides kaupunki on turvautunut valvontakameroihin.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi