Kazakstan kärsii yhä Neuvostoliiton ydinkokeiden seurauksista

Semey/ZnamenKa. Monet kazakstanilaiset kärsivät yhä ydinasekokeista, joita Neuvostoliitto teki kylmän sodan aikana laajalla alueella Etelä-Siperiassa. Epämuodostumat, syöpäsairaudet ja struuma piinaavat asukkaita, jotka olivat autuaan tietämättömiä vuonna 1949 aloitettujen ydinkokeiden vaaroista.

Alkuvuosina neuvostojohto ei evakuoinut alueella asuvia ihmisiä testien ajaksi, ja monilla oli tapana kerääntyä ikkunoihin ja ulos katsomaan erikoisia sienipilviä, joka ilmestyivät taivaalle.

"Pilvet olivat todella mielenkiintoisia. Mistä me olisimme tienneet, mitä ne olivat", toteaa aivan testialueen lähellä Znamenkan kylässä asunut Salamatbek Atykenov, 76.

Ydinkokeita tehtiin maan päällä, ilmassa ja viimeisinä vuosina myös maan alla. Vuosikymmenten saatossa kokeita kertyi yhteensä yli 450, ja testialue ulottui 18 000 neliökilometrin laajuudelle. Kokeet lopetettiin vasta vuonna 1991.

Väitetään, että ihmisiä jopa lähetettiin ulos seuraamaan räjähdyksiä, jotta heistä voitiin myöhemmin tutkia säteilyn vaikutuksia.

Lue Helsingin Sanomien reportaasi Kazakstanin ydinkoealueelta perjantain lehdestä.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi