Kiinalaiset hyökkäävät netissä länsimaita vastaan

PEKING. Pari viikkoa sitten sotilashenkiselle kiinalaiselle internetsivulle ilmestyi lista ulkomaisista toimittajista.

"He ovat valehdelleet Tiibetin-tilanteesta", sivulla sanottiin.

Yksi listalle päätyneistä oli britti Calum McLeod, joka työskentelee USA Today -lehden Kiinan-kirjeenvaihtajana. Hetkessä McLeod sai kiinalaisilta satoja puheluita, fakseja ja sähköposteja, joissa hänet uhattiin tappaa.

Internetiin levitettiin McLeodin osoite Pekingissä, tietoja perheestä ja kuvia, joissa häneltä on leikattu pää irti.

Verkkosivustolla ei viitattu mihinkään McLeodin artikkeliin, eikä kerrottu, mitä virheitä on mahdollisesti ollut.

"Olen saanut tappouhkauksia ihmisiltä, jotka eivät ole koskaan lukeneet mitään, mitä olen kirjoittanut", McLeod sanoo.

"Nationalistinen viha on noussut sellaiselle tasolle, että on vaikea käydä asiallista keskustelua ihmisten kanssa."

Länsivastaista mielialaa Kiinassa ovat nostattaneet monet syyt: ulkomaiden arvostelu Tiibetin tilanteesta, länsiviestinten puolueellisena pidetyt uutiset Tiibetistä, olympiasoihtuviestiä saatelleet protestit ja CNN-kanavan kommentaattorin solvaavat puheet.

Suurin osa kiukusta on purkautunut internetissä. Perustelluista argumenteista on nopeasti siirrytty yleiseen nationalismiin ja vihamielisyyteen länttä kohtaan. "Kiina ei horjuteta!" "Haistakaa v***u länsimaiden valehtelijat!"

Netin keskustelusivuilla miljoonat kiinalaiset käyttävät nyt nimimerkkinsä edessä punaista sydäntä. "Kiinalainen rakastaa Kiinaa ja rakastaa olympialaisia", julistavat iskulauseet jo joidenkin katujen varsilla. Viikonloppuna useissa Kiinan kaupungeissa tuhannet nuoret osoittivat mieltään länsimaita vastaan.

On vain kolme kuukautta siihen, kun Peking isännöi maailman suurinta urheilutapahtumaa. Olympialaisilla Kiinan hallitus haluaa näyttää, kuinka avoimeksi ja nykyaikaiseksi maa on muuttunut.

Muutos on ollut huima. Globaalit firmat tekevät nyt yli puolet Kiinan viennistä ja suurimmissa kaupungeissa elää kymmeniätuhansia ulkomaalaisia. Vielä 20 vuotta sitten ulkomaalaisia oli kourallinen.

Kiinan – kiinalaisittain Keskustan valtakunnan – historiassa ulkomaalaiset on pitkään nähty barbaareiksi. Koulujen historian opetuksen kulmakiviä on yhä se, kuinka länsimaat 1800-luvulla nöyryyttivät Kiinaa epäreiluilla sopimuksilla, oopiumsodilla ja valtauksilla.

Kommunistien otettua vallan 1949 viholliseksi tulivat ulkomaiset imperialistit. Edelleen lähes päivittäin valtion viestimissä leimataan kaikenlainen Kiinan hallituksen arvostelu "ulkomaisten vihamielisten voimien" juoniksi.

"Nämä käsitykset ovat juurtuneet syvälle kiinalaisiin, etenkin nuoriin. Nyt he saivat mielestään todisteet sille, että lännessä todella on Kiinan-vastainen salaliitto", sanoo pekingiläinen politiikan tutkija ja kriitikko Liu Junning.

Liun mukaan nationalismi on syrjäyttänyt kommunismin hallitsevana aatteena, jolla puolue yrittää oikeuttaa yksinvaltansa.

Kiinan hallitus tukahduttaa yleensä nopeasti julkiset protestit, mutta poikkeuksia on nähty. Vuonna 1999 sallittiin joukkomielenosoitukset Yhdysvaltoja vastaan, vuonna 2005 Japania vastaan ja nyt yleisesti länsimaita vastaan.

Kiinan ulkoministeriö ei valituksista huolimatta ole tuominnut ulkomaalaisiin kohdistuneita tappouhkauksia.

Viime aikojen nationalistisessa aallossa hyökkäyksen kohteeksi on joutunut myös se, mitä pidetään länsimaisina arvoina: sananvapaus, demokratia, ihmisoikeudet.

Kiinan liberaalimpana lehtenä tunnetun Eteläisen metropolin päivälehden toimittaja Chang Ping arvosteli äskettäin sitä, etteivät Kiinan omat viestimet saa vapaasti raportoida Tiibetiin liittyvistä asioista.

Chang tuomittiin verkossa ja lehdistössä Kiinan pettäjäksi.

Pekingin iltauutisten toimittaja Wen Feng ruttasi tällaiset vapauden, vapaan lehdistön ja universaalien arvojen kannattajat.

"Läpi historian kaikki siirtomaavalloitukset ja sodat ovat olleet lännen aloittamia. Niitäkö ovat universaalit arvot?"

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi