Kiotosta Kööpenhaminaan

Tieteellisten arvioiden mukaan nykyiset toimet eivät riitä torjumaan ilmastonmuutosta, vaan kasvihuonekaasujen päästöjä tulisi vähentää huomattavasti nykyistä enemmän.

Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC on arvioinut, että maapallon keskilämpötilan nousu tulisi vakavimpien riskien välttämiseksi rajoittaa kahteen asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan.

Tavoitteen saavuttamiseksi EU on esittänyt, että kehittyneiden maiden tulisi vähentää ilmastopäästöjään 25–40 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna. Vuonna 2050 kehittyneiden maiden on pystyttävä vähentämään päästöjään jopa 80–90 prosenttia.

Kehitysmaiden olisi samalla vähennettävä päästöjään 15–30 prosenttia nykyisestä.

YK:n

ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus tuli voimaan 1992, ja sen on allekirjoittanut lähes 200 maata. Sopimuksen tavoite on vakiinnuttaa ilmakehän kasvihuonekaasujen määrä vaarattomalle tasolle.

Vuonna 2005 voimaan tullut Kioton pöytäkirja asettaa kehittyneille maille sitovia velvoitteita ilmastopäästöjensä vähentämiseksi.

Neuvottelut pöytäkirjan uudistamisesta aloitettiin välittömästi, ja 2007 maat sopivat Balilla aloittavansa viralliset neuvottelut ilmastosopimuksen toimeenpanon tehostamisesta ja vuoden 2012 jälkeisistä sitoumuksista. Niin sanotussa Balin tiekartassa tavoitteeksi asetettiin sopimuksen aikaansaaminen 2009.

Yhdysvallat ei ole allekirjoittanut Kioton pöytäkirjaa, joten velvoitteet eivät koske sitä.

Nyt Kööpenhaminassa neuvotellaan siitä, miten kaikki maat saadaan vähentämään päästöjään Kioton sopimuksen päätyttyä 2012 ja miten maat voivat sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Tavoitteena Kööpenhaminassa on yhdistää Kioton pöytäkirjaa ja Balin toimintaohjelmaa koskevat neuvotteluraiteet, jotta aikaansaataisiin yksi kattava ja maailmanlaajuinen ilmastosopimus.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi