Lämpeneminen uhkaa kylmien vesien outoja eliöitä

BOSTON. Hyisissä matalissa pohjavesissä Etelämantereen ympärillä mönkii samankaltaisia eliöitä kuin muinaisissa merissä.

Ilmastonmuutos uhkaa näitä ainutlaatuisia, hitaasti liikkuvia selkärangattomia, arvioi biologian professori Cheryl Wilga Rhode Islandin yliopistosta.

Etelämantereen lähistöllä meren pintavesi on 50 viime vuoden aikana lämmennyt 1–2 celsius-astetta, eli paljon enemmän kuin maapallolla keskimäärin.

Jos lämpeneminen jatkuu, ravut, hait ja muut suuret pedot pystyvät levittäytymään alueelle.

Edellisen kerran esimerkiksi hait kykenivät elämään Antarktiksen lähistöllä myöhäisellä eoseenikaudella yli 40 miljoonaa vuotta sitten, kertoo Sven Thatje Southamptonin merentutkimuskeskuksesta.

Sen jälkeen alkoi viileneminen, joka jäähdytti veden liian kylmäksi haiden aineenvaihdunnalle.

Kun suuret saalistajat katosivat, alkoivat merkilliset krillit, kookkaat limamadot, käärmetähdet, merililjat ja merilukit kukoistaa. Lisäksi kehittyi kaloja, joilla on veressään pakkasnestettä, eli jäätymistä estäviä proteiineja.

Thatje nimitti näitä mereneläviä "sopeutumisen mestareiksi". Ne selviävät nykyisissä äärimmäisen kovissa oloissa – sinniteltyään yli jääkausien ja välikausien vaihteluiden.

Ensin Etelämantereen vesiä lähestyvät ravut, sitten hait, arvioi Wilga. Etelämantereen merialueelta on jo löytynyt rapuja, joita siellä ei pitäisi olla. Hait voivat saapua seudulle jo tällä vuosisadalla, jos lämpeneminen jatkuu nykyvauhtia.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi