Lihansyönnin kasvu muuttaa maailman ruokatottumuksia

Maapallon asukkaista yli puolet asuu kaupungeissa. Muuttoliike kaupunkeihin on mullistanut sen, mitä ja miten maailmalla syödään.

Kaupunkilaiset asuvat kaukana sieltä, missä ruoka tuotetaan. He ostavat valmiimpia ja pakatumpia tuotteita, jotka on saatettu kuljettaa kaukaakin.

Työmatkat saattavat nielaista päivästä ison osan: kiire kuuluu kaupunkiin. Suku on ehkä kauempana kotiseudulla, eikä perheenkään kanssa enää ehditä istua saman pöydän ääreen.

Kaupunkiin virtaavat myös uudet vaikutteet ennen leviämistä laajemmalle alueelle.

"Kehittyvissä maissa muutos ruokatottumuksissa lähtee pitkälti isommista metropoleista", sanoo ruokatrendejä tutkinut Finpron johtava konsultti Maarit Ahola.

Ahola on mukana tutkimushankkeessa, jossa selvitettiin ruokatrendejä Japanissa, Kiinassa, Intiassa, Venäjällä, Kanadassa ja Saksassa. Hän luonnehtii meneillään olevaa ruokatottumusten murrosta isoksi.

Palkkapussin suuruus pitää kuitenkin yllä eroa siinä, mitä syödään. Tuloerot ovat räikeimpiä köyhimmissä maissa, joissa metropolin ja maaseudun välillä ammottaa suuri kuilu.

"Se johtaa osaltaan siihen, että myös ruokailutottumuksissa erot säilyvät suhteellisen suurina", sanoo professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä.

Aasian köyhimmissä maissa ihmiset saavat ravinnostaan kaksi kolmasosaa riisistä. "Vihannekset, kala ja liha alkavat korvata riisiä vasta, kun bruttokansantuote henkeä kohden nousee noin 1 500 dollariin vuodessa", Niemi sanoo.

Toisaalta keskiluokkaistuminen yhdenmukaistaa ruokatottumuksia eri puolilla maailmaa. Samalla ylipainoisuudesta on tullut ongelma esimerkiksi intialaisissa ja kiinalaisissa suurkaupungeissa.

Vaurastuminen ei kuitenkaan lupaa helppoja aikoja maapallolle. Kun elintaso nousee, kulutus kasvaa: kasvipohjaisesta ruoasta siirrytään yhä enemmän liha- ja maitotuotteisiin.

Valtava muutos on vielä edessä. YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO on ennustanut, että kymmenen vuoden kuluttua kehitysmaissa syödään 30 prosenttia enemmän nautaa ja 50 prosenttia enemmän sikaa.

"Tuotantoeläinten kasvattaminen nielee huomattavasti suuremmat määrät viljaa, jotta saman ravintomäärän voi tyydyttää kuin syömällä suoraan pellon tuotetta", Niemi sanoo.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi