Maahanmuuttajat sopeutuvat parhaiten Ruotsissa

tukholma. Ruotsi on osoittautunut EU:n parhaaksi maaksi integroimaan maahanmuuttajat maansa työ- ja yleiseen yhteiskuntaelämään. Laajassa tutkimuksessa mitattiin EU-maiden integraatiopolitiikkaa yli sadalla muuttujalla ja Ruotsi ylsi ainoana maana kiitettävälle tasolle kautta linjan, yleisradioyhtiö BBC kertoi verkkosivullaan.

EU:n suurimmat maahanmuuttajamaat Britannia, Espanja, Ranska, Saksa ja Italia toimivat myös monilta osin kiitettävällä tavalla, mutta niillä löytyi kultakin heikkoja kohtia eri erityisalueilla.

Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa maahanmuuttajien oikeuksia työpaikoilla, mahdollisuuksia pysyvään oleskeluun ja perheiden yhdistämiseen sekä rasismin ja ennakkoluulojen vastaista lainsäädäntöä. Yhteensä mitattuja ulottuvuuksia oli 140.

EU:ssa on arvioiden mukaan noin 21 miljoonaa maahanmuuttajaa. Vaikka Ruotsi ei kuulu viiteen suureen, se on viime aikoina ottanut yksin yli puolet EU:n alueelle saapuvista Irakin pakolaisista.

Maahanmuuttajien olojen kannalta viisi parasta EU-maata olivat selvityksen mukaan Ruotsi, Portugali, Belgia, Hollanti ja Suomi. Heikoimmat arvosanat saivat Latvia, Kypros, Itävalta, Kreikka ja Slovakia.

Maahanmuuttajien oikeudet osallistua paikalliseen politiikkaan olivat heikoimmat EU:n itäisissä jäsenmaissa. Saksa puolestaan parhasi huonosti, kun verrattiin diskriminaation vastaisia toimia, vaikka sellaiset on vahvasti kirjattu maan perustulakiin ja lakeihin.

Vaikka Ruotsi menestyy hyvin kansainvälisissä vertailuissa, maan sisäisessä keskustelussa on kiinnitetty runsaasti huomiota epäkohtiin. Diskriminaatiota esiintyy päivittäin muun muassa asunto- ja työmarkkinoilla, joilla vierasperäisestä nimestä on yleisesti selvää haittaa. Maahanmuuttajien vapaa oikeus valita asuinpaikkakuntansa on puolestaan kirvoittanut arvostelua suurien muuttajakeskittymien kaupungeissa kuten Malmössä.

Ruotsalaiset suurkaupungit ovat myös esimerkiksi Osloon ja Kööpenhaminaan verrattuna voimakkaan segregoituneita. Tukholmassa maahanmuuttajat asuvat esimmäkseen ankeissa laitakaupungin lähiöissä samaan aikaan kun Oslossa ja Kööpenhaminassa myös kaupunkien keskustoissa on vahva maahanmuuttajien edustus.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi