Marsissa voisi kasvattaa parsaa mutta ei mansikoita

Marsin pinnalla pohjoisnavan tuntumassa tutkitussa kamaran aineksessa voi mahdollisesti kasvattaa "parsaa mutta ei mansikoita", arvioi yhdysvaltalainen tutkija Samuel P. Kounaves.

Edellytyksenä on, että kasvit saisivat kehittyä rauhassa kosmiselta säteilyltä suojattuina ja riittävän lämpimässä vaikkapa jonkinlaisessa Marsin pinnan alle kaivetussa valaistussa luolastossa.

Kounaves ja muut Mars-tutkijat kertoivat perjantain vastaisena yönä Suomen aikaa Phoenix-luotaimen uusimmista tuloksista.

Luotain laskeutui naapuriplaneettamme pinnalle noin kuukausi sitten. Phoenix on nyt suorittanut kautta aikojen ensimmäisen niin sanotun märkäkemiallisen analyysin punaisella planeetalla.

Luotain kaapi Marsin pintaa parin senttimetrin syvyydeltä ja siirsi kaivurikauhaan saamansa näytteen Phoenixin pikku laboratorioon, jossa näyte tutkittiin.

Marsperän (nyt käsitellyissä) aineksissa "ei ole mitään epäotollista" elämän kannalta. "Itse asiassa tämä (kamaranäyte) vaikuttaa erittäin otolliselta elämälle", Kounaves sanoi Washington Post -lehden mukaan.

"Olimme äimistyneitä." Jotkut tutkijat puhuivat lottovoitosta. Näyte osoittautui lievästi emäksiseksi, sen pH-arvon ollessa 8–9 Phoenixin laskeutumispaikalla.

Kaikkia näytteen suoloja ei vielä olla analysoitu, mutta paljastuneita aineita ovat ainakin magnesium ja natrium.

Jo juhannuspyhien aikaan Nasan tutkijat ilmoittivat saaneensa selkeää näyttöä siitä, että Phoenixin laskeutumispaikalla aivan pintakerroksen alla on vesijäätä. Se näkyi valkoisina kokkareina kaivurin työstämässä kuopassa.

Osa kokkareista haihtui pois muutaman vuorokauden kuluessa, mitä Nasa pitää suorana osoituksena siitä, että valkeat kokkareet olivat vesijäätä.

Suoria merkkejä muinaisesta tai nykyisestä mikrobitason elämästä Phoenix ei ole toistaiseksi saanut. Sillä on vielä muutama kuukausi aikaa kaivaa näytteitä syvemmältä Marsin pinnan alta.

Phoenixin parimetrisen kaivurivarren kauha yltää noin puolen metrin syvyyteen. Jäisessä kamarassa mahdolliset muinaisen elämän merkit ovat hyvinkin saattaneet säilyä, tutkijat arvioivat.

Marsin kiertoradalta otetut kuvat ja tutkamittaukset ovat osoittaneet, että Marsin pinnan tuntumassa ja syvällä kamarassa on suuria vesijäävarantoja.

Nyt on kuitenkin ensi kertaa saatu suora kosketus tuohon jäiseen ainekseen.

Lisää aiheesta:

Aiemmin HS.fi:ssä:

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi