Mehiläisten joukkokuolemien syy selviämässä

Tarhamehiläisiä piinaavien outojen joukkokuolemien syy on saanut lisävalaistusta. Espanjalaiset tutkijat ovat osoittaneet, että intianmehiläisestä kesymehiläisiin siirtynyt yksisoluinen loinen kykenee hävittämään kokonaisen yhdyskunnan. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että yhteiskunta voidaan pelastaa antibiooteilla.

Mehiläisten joukkokuolemat ovat askarruttaneet tutkijoita jo pitkään. Vuonna 2006 yhdysvaltalaiset mehiläisviljelijät raportoivat oudoista joukkokuolemista, jossa kokonaiset mehiläistarhat hupenivat yhdessä yössä. Myöhemmin ilmiö levisi myös Eurooppaan.

Joukkokuolemien syitä on haettu ympäristömyrkyistä, ilmaston lämpenemisestä ja varroa-punkeista. Pari vuotta sitten esiin nousi kuitenkin uusi alkueläimiin kuuluva yksisoluinen loinen, Nosema ceranae. Sen osoitettiin siirtyneen kesymehiläiseen hiljattain läheisestä intianmehiläisestä.

Espanjalaiset tutkijat onnistuivat nyt osoittamaan ensimmäisen kerran, että Nosema ceranae on syypää mehiläisten joukkokatoon. He tutkivat kaksi mehiläistarhaa, jotka kärsivät mehiläisten joukkokuolemista, ja onnistuivat sulkemaan kaikki muut syyt pois paitsi alkueläimen.

Lisäksi he osoittivat, että yhteiskunnan käsitteleminen fumagillin-nimisellä antibiootilla esti mehiläiskadon.

Nosema-suvun alkueläimet ovat yleisiä mesipistiäisillä ja muilla hyönteisillä. Kesymehiläisillä esiintyy ennestään Nosema apis -alkueläin, joka aiheuttaa niissä nosematoosi-nimisen sairauden.

Tutkimuksen julkaisi Environmental Microbiology Reports.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi