Moni halpaan ruokaan tottunut maa kärsii nyt

Vehnän maailmanvalloitus alkoi parisenkymmentä vuotta sitten. Tulokset alkavat näkyä nyt. Useista maista on tullut tuontiriippuvaisia, kun edullinen vehnä on syrjäyttänyt perinteisiä viljelykasveja.

"Kun halpaa ruokaa on ollut tarjolla, sitä on tuotu muualta", sanoo professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä. "Se on jossain määrin aiheuttanut sen, että oman maatalouden kehittämistä on laiminlyöty."

Nyt kun vehnä ja moni muu maatalousraaka-aine on kallistunut, seurauksista kärsitään useissa köyhissä maissa. Omavaraisuuteen ei ole ymmärretty panostaa silloin, kun olisi pitänyt – eikä maatalouden käynnistäminen käy kädenkäänteessä.

Vilja on kaiken ravitsemuksen lähtökohta. Karkeasti jaoteltuna Aasia elää riisistä, Afrikka maissista ja muu maailma vehnästä. Arviolta 60 prosenttia maailman ihmisistä on riisin varassa.

"Ihmisen ravitsemus perustuu noin pariinkymmeneen vilja- ja juureskasviin", sanoo ekonomisti Kalle Laaksonen Pellervon taloudellisesta tutkimuslaitoksesta PTT:stä. "Kaikkia paikallisia vaihtoehtoja pitäisi käyttää hyväksi silloin, kun se on mahdollista."

Moni paikallinen ravintokasvi on kuitenkin joutunut väistymään, kun ruokailutottumukset ovat muuttuneet.

Ruoan hinnannousu on nostattanut tyytymättömyyttä eri puolilla maailmaa viime aikoina. Ruokamellakat ovat tuskin hetkellinen ohimenevä ilmiö.

Niemi uskoo, että hinnat pysyvät korkeammalla kuin mihin on menneinä vuosina totuttu. "Se on varmaa, että hintavaihtelut maataloustuotteissa kasvavat."

Suomalaisten kukkaroissa vaikutukset eivät ole niin tuntuvia kuin köyhissä maissa, joissa ruoka haukkaa paljon suuremman osuuden menoista. "Levottomuuksia on odotettavissa, jos ruoan hintaa ei saada pidettyä kurissa", Niemi sanoo.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi