Muukalaiskammo on Etelä-Afrikalle erityisen nolo asia

Palavia ihmisiä, taloja. Kepein aseistautuneita vihaisia väkijoukkoja, mellakoitsijoita tähtääviä poliiseja. Kuvat Etelä-Afrikasta muistuttavat pahimmillaan rotusorron, apartheidin, ajan väkivaltaa.

Etelä-Afrikan köyhiä township-lähiöitä repivä ulkomaalaisvastainen väkivalta-aalto on nolo maalle, joka on viime vuodet kehuskellut suvaitsevaisuudellaan. Valkoisen vähemmistön valtakausi ja mustia syrjinyt rotuerottelupolitiikkaa päättyi virallisesti vasta vuoden 1994 vaaleissa. Kun yhteiskuntaa on sen jälkeen rakennettu uusiksi, suvaitsevaisuus on ollut yksi avainsanoista.

Monet nykyisistä vallanpitäjistä olivat apartheidin aikana maanpaossa naapurimaissa. Niinpä muukalaiskammo naapurimaista tulleita maahanmuuttajia kohtaan on erityisen kiusallista heille.

"Emme voi sallia Etelä-Afrikan olevan kuuluisa muukalaisvihasta", sanoi valtaa pitävän ANC-puolueen johtaja Jacob Zuma, joka on myös Etelä-Afrikan todennäköinen seuraava presidentti.

Mustat saivat poliittisen äänivallan, mutta taloutta pyörittävät yhä paljolti valkoiset.

Tyytymättömyys mustien townshipeissä onkin suurta, kun taloustilanne on tiukka. Työpaikkoja ei ole, asuntotilanne on kurja, inflaatio laukkaa, sähkökatkokset ovat arkipäivää.

Mutta koska Etelä-Afrikka on eteläisen Afrikan talousveturi, se houkuttaa naapurimaiden asukkaita. Pelkästään Zimbabwesta on tullut arviolta kolme miljoonaa ihmistä, jotka ovat paenneet kotimaansa kaaosta Etelä-Afrikkaan. Monet maahanmuuttajista ovat Etelä-Afrikassa laittomasti.

Ulkomaalaiset ovat helppo kohde, kun townshipien vihaiset väkijoukot purkavat pitkään kytenyttä raivoaan.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi