20.5.2008 23:27
Ripulista kärsivät lapset nukkuivat perjantaina väliaikaissuojassa Yangonin lähellä sijaitsevassa luostarissa.
Myanmarin hirmumyrskystä selviytyneet ovat nyt näkymättömien tappajien armoilla. Tulva-aallon jättämissä lammikoissa lymyää muun muassa shigellaa ja pneumokokkia, tutummin ripulin ja keuhkokuumeen aiheuttajia.
Taudinaiheuttajat pääsevät elimistöön helposti, sillä puhtaan veden puuttuessa juomavettä on pakko ottaa ulosteiden saastuttamasta lampareesta tai merivedellä täyttyneestä kaivosta. Eikä välineitä tai polttopuita veden keittämiseen ole.
Nokian vesikriisi näytti viime vuoden lopussa, minkälaisia ongelmia saastunut vesi voi aiheuttaa rikkaassa länsimaassa. Osa Myanmarissa lymyilevistä mikrobeista ja alkueläimistä on samoja, joita liikuskeli Nokian vesijohtoverkossa. Mutta yhtä nokialaismikrobia kohden myanmarilaista uhkaa moninkertainen taudinaiheuttajien armeija, eikä kylissä nähdä puhdasta vettä jakavia tankkiautoja.
Vakavin uhka on ripuli.
"Kolera, punatauti, salmonella, shigella", luettelee Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Petri Ruutu erilaisten ripulien aiheuttajia.
Ripuli heikentää nopeasti veden- ja ruoanpuutteesta kärsivän aikuisen, mutta erityisen tappava se on alle 5-vuotiaille lapsille.
Unicefin arvion mukaan välittömässä vaarassa on jopa kahdeksan miljoonaa myanmarilaislasta. "Lapset ovat kuolleet, joutuneet eroon perheistään, loukkaantuneet ja traumatisoituneet sekä alttiita nälälle ja taudeille", Unicef kertoo avustustiedotteessaan.
Järjestön mukaan kolmasosa Myanmarin lapsista kärsi jo ennen katastrofia aliravitsemuksesta. Pelivaraa ei ole, sillä lapset eivät kestä yhtään ylimääräistä rasitusta, järjestö sanoo.
Ripulin lisäksi vakava uhka on ravinnon puute. Puolustuskyvyn heikennyttyä tavallisesta nuhakuumeestakin voi tulla tappava tauti. Ruudun mukaan vakavat bakteerin aiheuttamat keuhkokuumeet uhkaavat erityisesti lapsia.
Alkuvaiheen tautiriskien lisäksi on koko joukko muita uhkia. Saastuneen veden kuljettamat lois- ja alkueläimet voivat aiheuttaa pitkäaikaista ripulia ja vaikeuttaa aliravitsemusta. Myös maksatulehdus hepatiitti A voi tarttua vedestä.
Malariaa ja dengue-kuumetta levittävät loiset alkavat viihtyä tulvalammikoissa sitten, kun merivesi on sekoittunut sadeveteen.
"Yksittäinen ihminen voi tehdä hyvin vähän välttääkseen tartunnan. Kysymys on siitä, kuinka nopeasti alueille saadaan puhdasta vettä", Ruutu sanoo.
Maailman terveysjärjestö WHO ja järjestön kumppanit ovat toimittaneet Myanmariin 350 tonnia lääketarvikkeita, miljoonia vedenpuhdistuspaketteja ja kymmeniätuhansia hyttysverkkoja. Määrät ovat kuitenkin pieniä hädänalaisten määrään verrattuna.
Monen taudin välttäminen on yksinkertaista: siihen riittää puhdas vesi ja perushygienia, kuten käymälät. Tappavan ripulin hoitoon tehokas lääke on nesteytys. Monin paikoin suistoaluetta aivan perustarvikkeetkin ovat ylellisyyttä.
Ruutu varoittaa myös rokotusohjelman häiriintymisestä.
"Kehitysmaiden rokotusohjelmaan kuuluvat muun muassa hinkuyskä ja tuhkarokko. Rokotusten kattavuus on jo valmiiksi vajavainen, ja jos ohjelma keskeytyy, tuhkarokkoepidemiat ovat todennäköisiä."
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi