Nasa törmäytti kaksi laitetta Kuun pintaan

Video: Kuun vesivaroja testataan - kantoraketin annetaan iskeytyä kraateriin

Kuuhun törmäytettiin perjantaina iltapäivällä Suomen aikaa yhdysvaltalaisen kantoraketin osa, jonka piti singota kiertolaisemme pinnasta pölypilvi useiden kilometrien korkeuteen. Tutkijat pyrkivät näin selvittämään miten paljon kohdekraatterissa Kuun etelänavan tuntumassa on vesijäätä. Tarkkoja tietoja havainnoista on luvassa vasta perin viikon kuluttua, mutta perjantaina Nasa arvioi, että törmäys oli tapahtunut tarkalleen suunnitellussa kohteessa. Nasan välittämissä suorissa televisiokuvissa ei kuitenkaan näkynyt selkeää valonvälähdystä eikä pölypilveä törmäyspaikalta heti, kuten oli odotettu.

Muutamaa tuntia myöhemmin Nasa ilmoitti silti, että sen tarkat laitteet olivat havainneet törmäysleimahduksen juuri kohdealueella ja että tavoitellut mittaustulokset oli saatu. Niiden analysointi on kesken, joten vesijään esiintymisestä kohdealueella ei vielä voi sanoa mitään varmaa. Tulokset ovat silti mielenkiintoisia, avaruusjärjestön edustajat vakuuttivat.

Jos ilmenee, että seudulla on paljon jäätä, matkat Kuuhun ja siirtokuntien perustaminen sinne helpottuvat huomattavasti. Paitsi että vesi on juomana ihmisen elämälle välttämättömyys, siitä voidaan valmistaa myös happea, sekä tuottaa muun muassa rakettipolttoainetta ja käyttää hyväksi rakennusaineiden valmistuksessa. Veden rahtaaminen suurina määrinä Maasta Kuuhun tulisi erittäin kalliiksi.

LCROSS-nimisen luotaimen ohjaama tyhjä Centaur-kantoraketti suunnattiin perjantaina Cabeus-kraatteriin, joka on läpimitaltaan noin satakilometrinen muodostelma Kuun etelänavan tuntumassa. Aurinko ei paista tiettyihin osiin kraatterin pohjalle koskaan, tiedeväki arvioi. Joten osa komeettojen mukana Cebeus-kraatteriin mahdollisesti iskeytyneestä jäätyneestä vedestä on pysynyt paikoillaan jopa miljardeja vuosia kylmimmilläään noin 240 asteen pakkasessa. Kuun pintaan perjantaina törmännyt Centaur-lieriö oli Atlas 5-kantoraketin ylin osa. Pituudeltaan se oli yli kymmenmetrinen ja läpimitaltaan noin kolmemetrinen metallimötikkä, joka painoi saman verran kuin tavallinen kaupunkimaasturi. Se osui Cabeus-kraatteriin noin 9 000 kilometrin tuntinopeudella ja sen piti synnyttää läpimitaltaan arviolta parikymmenmetrinen ja neljä metriä syvän kuoppa. Kuun kamaran ainesta odotettiin sinkoutuvan yli 350 tonnia jopa kymmenen kilometrin korkeuteen. Varmuutta sinkoutuneen aineksen määrästä ei saatu heti mutta syntyneen kraatterin koko on ennakko-odotusten luokkaa, Nasa sanoi.

Jos Kuun kamaraa saatiin irti pinnasta, sitä voidaan analysoida siitä heijastuneen valon perusteella. Siten voidaan päätellä, onko törmäytyspaikalla Kuun etelänavan tuntumassa vesijäätä vai valtaosin muita materiaaleja. Hintaa hankkeelle on kertynyt 79 miljoonaa dollaria. Törmäys tapahtui kello 14.31 Suomen aikaa perjantaina. Tapahtumaa saattoi seurata internetissä suorana muun muassa Nasan LCROSS-sivuilla.

Tarkempia tiedetuloksia on luvassa aikanaan LCROSS-satelliitin juuri ennen törmäystä välittämistä tiedoista sitten kun tiedot on analysoitu huolellisesti.

Nasa arvioi perjantaina, että kaikki tutkimuslaitteet LCROSSissa olivat toimineet törmäyshetkeen asti. LCROSS iskeytyi Kuuhun noin neljä minuuttia sen jälkeen kun Centaur oli osunut kohteeseensa. LCROSSilla oli siten muutama minuutti aikaa kuvata ja havainnoida Centaurin mahdollisesti nostattamaa pölypilveä ennenkuin LCROSS itse tuhoutui.

LCROSSin ja Centaurin törmäyksiä tarkkailtiin myös maapallon pinnalta ja Maata kiertävillä laitteilla, muun muassa Hubble-avaruusteleskoopilla ja Keck-teleskoopilla maan pinnalta. Aiemmat Kuuta kiertäneiden laitteiden havainnot viittaavat siihen, että Kuussa on vesijäätä ainakin navoilla ja pintapölyyn sitoutuneena sellaisillakin seuduilla, joilla sitä aiemmin ei uskottu esiintyvän. LCROSSin toivotaan nyt kertovan varmuudella missä määrin vesijäätä todella on. Jos vettä ei löydykään, sekin on merkittävä tiedetulos, Nasa vakuutti perjantaina.

Lisää aiheesta:

Muualla verkossa:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi