23.2.2009 19:54
Roald Amundsen pääsi ensimmäisenä etelänavalle ja purjehti ensimmäisenä laivalla Luoteisväylän läpi Kanadan pohjoispuolitse.
OSLO. Norja aikoo aloittaa uudelleen Roald Amundsenin jäännösten etsinnät Barentsinmereltä.
Amundsen katosi 81 vuotta sitten jäljettömiin, kun hän oli lentokoneella etsimässä haaksirikkoutuneen italialaisen ilmalaivan miehistöä.
Napa-alueiden tutkija Amundsen (1872–1928) oli suurin norjalaisista jäämerien kulkijoista tarunomaisten viikinkiaikojen jälkeen. Hän pääsi ensimmäisenä etelänavalle ja purjehti ensimmäisenä laivalla Luoteisväylän läpi Kanadan pohjoispuolitse.
Amundsen katosi Barentsinmerellä 18. kesäkuuta 1928, kun hän oli lentoveneellä etsimässä Italia-ilmalaivalla pohjoiseen lähtenyttä Umberto Nobilen retkikuntaa.
"Haluamme löytää lentokoneen ja ratkaista arvoituksen", sanoi Norjan laivaston edustaja Frode Løseth. "Tämä toteutetaan sotilaallisena operaationa."
Etelämantereella Amundsen oli ollut mukana napaseutujen tutkimuksen kuuluisimmassa draamassa. Hän pääsi etelänavalle 14. joulukuuta 1911, muutama viikko ennen brittiläistä Robert Scottia ja tämän neljää toveria.
Scott löysi pettymyksekseen etelänavalta Norjan lipun, ja menehtyi kumppaneineen matkalla rannikolle. Retkikunnan toivottomat viimeiset vaiheet tunnetaan Scottin päiväkirjasta.
Amundsen pyrki arktisen pohjoisen perukoille vuonna 1918, kun hän antoi Maud-laivansa juuttua jäihin toivossa, että alus ajautuisi pohjoisnavalle.
Uhkayritys epäonnistui, mutta vuonna 1926 Amundsen lensi pohjoisnavan yli Norge-ilmalaivalla, jonka miehistöön kuului myös Nobile.
Nobilen oma yritys pohjoisnavalle päättyi 1928 haaksirikkoon. Nobile itse ja seitsemän muuta retkikunnan jäsentä löydettiin elossa, mutta kahdeksan retkeläisistä kuoli.
Amundsenin Latham-lentoveneen uskotaan syöksyneen alas jonnekin Karhusaaren pohjoispuolelle.
Norjan laivasto aikoo käyttää etsinnöissä sukellusrobottia ja muuta uusinta tekniikkaa. Lentovene oli puu- ja kangasrakenteinen mutta asiantuntijat uskovat, että lentokoneen moottori ja muut metalliosat ovat säilyneet merenpohjassa.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi