22.5.2008 23:28
Unescon maailmanperintökohteeksi julistettu Geiranger-vuono on lähellä aluetta, jonne asukkaiden vastustuksesta huolimattaa ollaan kaavailemassa järeää voimalinjaa.
hjørund-vuono. Norjan kansallismaisemassa, läntisillä vuonoilla muhii jättiriita 300 kilometriä pitkästä järeästä voimalinjasta, jonka valtion sähköverkkoyhtiö Statnett haluaa vetää vuonojen ja Sunnmørin alppeina tunnetun vuoristoalueen poikki.
Alueella on useita kauneudestaan maailmankuuluja kohteita, kuten Geiranger- ja Hjørund -vuonot ja useat monien sukupolvien ikäiset puuhotellit.
"Tämä on katastrofi. Ei voisi kuvitella, että Eiffelin tornin tai Taj Mahalin viereen rakennettaisiin valtavia voimalinjoja. Norjalle tämä alue on parasta mitä maasta löytyy", sanoo toistasataa vuotta vanhaa Union Hotellia Norang-vuonon pohjukassa vetävä Per-Ola Ratvik tuohtuneena.
Ympäristöjärjestöt, valtaosa paikallisista asukkaista ja kunnista vastustavat jyrkästi hanketta ja ovat hukuttaneet lupaviranomaisen satoihin lausuntoihin. Statnett pitää linjaa välttämättömänä.
"Keski-Norjassa tarvitaan lisää sähkökapasiteettia. Alueelle on rakennettava runkoverkko, jotta sinne voidaan rakentaa myös tuulivoimaloita ja pieniä vesivoimaloita. Tämä on hyvin suuri ja tärkeä projekti", Irene Meldal valtiollisesta sähköverkkoyhtiöstä sanoo.
Tähän saakka vuonoalueella ei ole ollut lainkaan kaikkein järeintä 420 kilovoltin linjaa, jollainen toimii muualla Norjassa sähköverkon runkona. Alueen pohjoisosaan viime syksynä avattu maan suurimman kaasukentän Ormen Langen terminaali tarvitsee sähköä, samoin kuin lähettyvillä oleva alumiinisulatto.
"Me vaadimme, että sähkölinja rakennetaan kaapelina meren pohjaan. Tämä on ainutlaatuinen alue maailmassa ja olemme vastuussa, että se säilyy ilman suuria vaurioita", Erik Solheim Norjan luonnonsuojeluliitosta sanoo. Statnett ei halua laittaa kaapeleita piiloon vuonojen pohjalle.
"Hinta olisi moninkertainen", Meldal sanoo.
"Olemme maailman rikkain maa, mutta yritämme elää kuin köyhät ennen öljyn löytämistä. Minä kysyn, koska oikein on aika käyttää öljyrahoja", Per-Ola Ratvik sanoo. Ratvikin hotelli on lähellä Hjørund-vuonoa, joka on ollut 1800-luvulta asti tunnettu matkailukohde.
Vuonolla kulkevan lossin kippari Oddbjørn Volle pudistelee päätään. "Toivottavasti ne laittavat sen meren pohjaan", Volle sanoo.
"Pohjaan laittamisessa olisi sekin ongelma, että kaapelin täytyisi olla tasavirtaa. Sillä voidaan siirtää suuria määriä sähköä aasta beehen, mutta väliltä ei saataisi ulosottoja, eikä matkan varrelle voisi kytkeä tuulivoimaloita", Meldal sanoo.
Luonnonsuojeluliiton mukaan ratkaisu olisi hyvä. Sähkö siirrettäisiin alueen läpi meren pohjassa etelästä pohjoisen tarvitsijoille.
Välillä olevan vuonoalueen tarpeet tyydytettäisiin paikallisilla ratkaisuilla.
"Viime kädessä tästä tulee poliittinen päätös", Meldal sanoo.
Hän ennustaa, että asiaa puidaan vielä vuosia. Vaikka Statnett saisi rakennusluvan suunnitelmiensa mukaisesti ensi vuonna, valitusten käsittelyyn menee aikaa.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi