Nuorten miesten runsaus ruokkii konflikteja

Mikä yhdistää Kenian vaaliväkivaltaisuuksia, Afganistanin 30 vuotta jatkunutta sotimista, Gazan levottomuuksia, eurooppalaisten kolonialismia ja Ranskan vallankumousta?

Vastaus: "nuorisopullistuma", eli nuorten ikäluokan paisuminen suhteessa muuhun väestöön, mikä johtaa väistämättä levottomuuksiin.

Näin ainakin, jos uskoo saksalaisen väestötieteilijän Gunnar Heinsohnin teoriaa nuorisopullistumasta (youth bulge) konfliktien aiheuttajana.

Teorian mukaan 15–29-vuotiaiden miesten ikäluokan paisuminen yli äyräidensä on kautta historian johtanut epävakauteen, vallankaappauksiin, sisällissotiin, kansanmurhiin, terrorismiin ja väkivaltaiseen kolonialismiin.

Bremenin yliopistossa opettava, kansanmurhia tutkiva Heinsohn on kirjoittanut aiheesta lukuisia kirjoja ja artikkeleita. Hänen kaavansa on yksinkertainen.

"Isä jättää jälkeensä vain yhden aseman yhteiskuntaan. Jos perheessä on kolme tai neljä poikaa, ylijäämäpoikien on lähdettävä kotoaan ja taisteltava asemansa puolesta", Heinsohn kertoo puhelimessa.

Ylijäämäpoikien välille syntyy kilpailua niukoista asemista, mikä johtaa epävakauteen. Toimettomien nuorten miesten laumat ovat myös oivallinen reservi poliittisille ja uskonnollisille ääriliikkeille.

Ensimmäinen reaktio nuorisopullistumaan ei kuitenkaan ole väkivalta, Heinsohn huomauttaa.

Kun nuoret miehet huomaavat, että heitä on enemmän kuin tarjolla olevia työpaikkoja, he pyrkivät pakenemaan ennakoimaansa väkivaltaa ja seurauksena on siirtolaisuus.

Jos rajat ovat kiinni, moni ylijäämänuorukainen ajautuu pikkurikollisuuden pariin. Seuraa jengiytymistä ja jengien välisiä yhteenottoja.

Kaikkein vakavimmillaan nuorisopullistuma voi ryöpsähtää sisällissodaksi tai kansanmurhaksi.

"Klassisessa tapauksessa nuoret miehet jakautuvat niin sanottuihin vapaustaistelijoihin ja lain puolesta taisteleviin. Islamilaisissa maissa jako näyttäisi syntyvän radikaalien islamistien ja tavallisten muslimien välille", Heinsohn tulkitsee.

Ja niin ollaan tilanteessa, jossa nuorukaiset ryhtyvät eliminoimaan toisiaan, kunnes tasapaino heidän kunnianhimonsa ja yhteiskunnassa tarjolla olevien asemien välillä on saavutettu.

Kun katsoo maailman karttaa, huomaa helposti, että konfliktit näyttäisivät keskittyvän samoille alueille kuin suuret väestöpaineetkin.

Heinsohnin suoraviivaista teoriaa on kuitenkin arvosteltu paikallisten kulttuurien ja poliittisten järjestelmien yksityiskohtien sivuuttamisesta.

Eivätkö esimerkiksi köyhyys ja väkivaltaiset ideologiat tai uskonnot synnytä sotia?

Heinsohnin mukaan pelkkä köyhyys ei ole sodan syy, koska nuorisopullistuma yhdistettynä äärimmäinen köyhyyteen synnyttää vain nälänhätää.

"Nälänhätäkin voi aiheuttaa levottomuuksia, mutta harvemmin suurempaa sotilaallista uhkaa. Nuorisopullistuman väkivaltainen purkautuminen vaatii nimenomaan tasaista talouskasvua."

Uskonnoistakaan ei sinänsä ole sotien aiheuttajaksi, vaikka niillä on ollutkin tärkeä rooli "historian huomattavimmissa tappoaalloissa". Ne näet tarjoavat "valtavan psykologisen helpotuksen" väkivallan tekijöille.

"Nuoret miehet tietävät tekevänsä väärin, mutta tappavat silti. Ratkaisun pulmaansa he saavat uskonnosta, jonka valossa vihollinen voidaan nähdä jonakin, mikä pitää puhdistaa. Näin väkivalta ei näyttäydy enää tavanomaisena tappamisena vaan kunnianarvoisena mestaamisena", Heinsohn sanoo ja siteeraa Koraania: "Sinä et tappanut, Jumala tappoi."

Nuorisopullistuman poistuminen on Heinsohnin mukaan tärkein tekijä historian rauhanjaksoille, kuten Euroopan suhteelliselle vakaudelle 60 viime vuoden aikana.

Syntyvyyden laskemista hän tarjoaa lääkkeeksi myös muille konfliktialueille, esimerkiksi Afganistaniin.

Heinsohn pitää virheenä sitä, että länsimaat ovat lähettäneet omia joukkojaan Afganistaniin levottomuuksia taltuttaakseen.

Se osoittaa Heinsohnin mielestä, ettei länsivaltojen johto ole ymmärtänyt yhtä väestötieteellistä perusasiaa eli sitä, että afgaaniperheisiinn syntyy keskimäärin seitsemän lasta.

"Joka vuosi 500 000 nuorta afgaanimiestä saavuttaa 15 vuoden iän. Heistä arviolta 150 000 löytää töitä. Jos loput 350 000 eivät pääse muuttamaan maasta, heistä tulee potentiaalisia taistelijoita", Heinsohn laskee.

Natolla on Afganistanissa 35 000 sotilasta. Heinsohnin laskuopin mukaan he siis kohtaavat vuosittain kymmenkertaisen määrän uusia potentiaalisia afgaanitaistelijoita.

Heinsohn ei säästele kielikuviaan hämmästellessään sitä, että matalan syntyvyyden maista kuljetetaan nuoria miehiä sotimaan nuorisopullistumamaihin.

"Kuinka monta kertaa uskallat lähettää perheesi ainoan pojan hengenvaaraan, jotta afgaaniperheen neljäs tai viides poika lopettaisi burkhan vetämisen siskojensa silmien eteen?" hän kysyy.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi