Pääkaupunkiseudun nuoret epäilevät vanhoja enemmän kameravalvonnan tehoa

Valtaosa kaikenikäisistä uskoo valvonnan lisäävän turvallisuutta
Tutkija: Kameroiden tehosta rikosten ehkäisyssä ei ole yksiselitteistä tietoa

HS

-gallup

Pääkaupunkiseudun nuoret asukkaat suhtautuvat vanhoja epäilevämmin kameravalvonnan tehokkuuteen.

Espoon, Vantaan ja Helsingin 18-34-vuotiaista asukkaista joka kolmas ei usko kameravalvonnan lisäävän turvallisuutta. Yli 63-vuotiaiden parissa epäilijöitä on vain 16 prosenttia.

Tieto käy ilmi Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla teettämästä tuoreesta tutkimuksesta.

Kameravalvonnan tehoon luottaa joka tapauksessa enemmistö kaikista ikäluokista. Kaikista kyselyyn vastanneista vain joka neljäs ei usko valvonnan lisäävän turvallisuutta.

Eri puolueiden kannattajista myönteisimmin valvontaan suhtautuvat kokoomuslaiset, demarit ja Rkp:n äänestäjät. Epäilevimpiä ovat vihreiden kannattajat, tosin heistäkin 60 prosenttia vastasi kysymykseen myöntävästi.

Samansuuntaisia tuloksia saatiin Ruotsissa viime tammikuussa julkaistussa laajassa tutkimuksessa. Ruotsin tilastokeskuksen toteuttamassa tutkimuksessa 80 prosenttia vastaajista toivoi kameravalvonnan lisäämistä.

Suomessa vastaavaa tutkimusta ei ole viime vuosina toteutettu. Tosin Helsingin kaupungin keväällä julkaisemassa ydinkeskustan turvallisuuskyselyssä vain joka kymmenes vastaaja toivoi lisää turvakameroita keskustaan.

Turvallisuuskyselyn tulos ei ole edustava. Kyselyyn saivat vastata halukkaat Kluuvin ja Kampin asukkaat, työntekijät ja ohikulkijat. Vastauksia tuli yli 6500.

"Keskustassa on jo paljon kameroita, mutta niistä varmaan 95 prosenttia suojelee omaisuutta", sanoo tutkija Martti Tuominen Helsingin kaupungin tietokeskuksesta.

Kaupunkilaisten turvallisuuden vuoksi asennettuja kameroita ei vielä Tuomisen mukaan ole paljon. Helsingin kaupunki on kustantanut poliisille 25 valvontakameraa, jotka on asennettu kaupunkilaisten turvattomiksi kokemiin paikkoihin eri puolille kaupunkia, muun muassa asemien ympäristöön ja Kaisaniemen puistoon.

Tulevaisuudessa kameroiden määrää on tarkoitus lisätä.

Poliisin lisäksi julkista tilaa valvoo laajasti muun muassa HKL.

Vakavien rikosten selvittämisessä kamerat ovat hyödyllisiä, mutta valvonnan tehokkuudesta rikosten ehkäisyssä ei ole selvää näyttöä. Kameravalvontaa on tutkittu erityisesti Britanniassa, missä se on yleistä. Urbaneye-ryhmä arvioi 2002, että maassa oli yksi valvontakamera jokaista 14:ää brittiä kohti.

Britannian tutkimusten tulokset eivät Tuomisen mukaan ole yksiselitteisiä. Valvonnan tehokkuus riippuu usein paikasta. Parkkitaloissa kameravalvonta vähentää tutkimusten mukaan autovarkauksia huomattavasti, mutta esimerkiksi väkivaltarikosten ehkäisyssä siitä ei ole niin paljon hyötyä.

"Väkivaltarikoksia ei tehdä harkiten, vaan useimmiten hetken mielijohteesta, riitatilanteessa ja humalassa", Tuominen sanoo.

Tutkimusten mukaan valvontakameroiden vaikutus järjestyshäiriöihin ja väkivaltarikoksiin on ohimenevä. Lisäksi ongelmat saattavat vain siirtyä toisaalle, kun niitä tekevä porukka siirtyy vähemmän valvottuun paikkaan.

Helsingin keskustaan asennettujen kameroiden teho aiotaan Tuomisen mukaan tutkia tarkasti, kun niiden käytöstä on enemmän kokemusta.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi