Päiväunelmointi tekee ihmisen onnettomaksi

Unelmoinnilla on hintansa. Laaja amerikkalaistutkimus osoittaa, että ihmisillä on tapana ajatella jotakin muuta, kuin mitä he ovat parhaillaan tekemässä, ja tämä näyttää tekevän heidät alakuloiseksi.

Toisin kuin eläimet, ihmiset viettävät pitkiä aikoja aatoksissaan. Mietimme mitä on tapahtunut menneisyydessä, mitä voi tapahtua tulevaisuudessa ja mitä toivoisimme itsellemme tapahtuvan. Harvardin yliopiston tutkijat selvittivät tämän käyttäytymisen yleisyyttä ja sen vaikutuksia mielenterveyteen.

Tutkimus toteutettiin rekrytoimalla vapaaehtoisia Track Your Happiness -verkkosivustolta. Koehenkilöihin otettiin yhteyttä kolme kertaa päivässä kännykkään luodun sovelluksen kautta satunnaisiin aikoihin. Heiltä kysyttiin kuinka onnellisia he olivat, mitä he olivat tekemässä, ajattelivatko he sitä, mitä he olivat tekemässä vai jotakin muuta. Jos he ajattelivat jotakin muuta, oliko se epämiellyttävää, neutraalia vai miellyttävää.

Tulokset osoittivat, että mielen harhailu on erittäin yleistä. Lähes 50 prosentissa yhteydenottokerroista ihmiset ajattelivat jotakin muuta kuin mitä he olivat tekemässä.

Toinen merkittävä tulos oli se, että päiväunelmointi ennustaa ihmisen onnellisuutta paremmin kuin se, mitä he tekevät. Toisin sanoen mitä enemmän ihmisten mieli harhailee asioihin, jotka eivät liity käsillä olevaan tehtävään, sitä ikävämmältä heistä tuntui. Ainoa asia, jossa ihmiset keskittyivät tavallista voimakkaammin siihen mitä he olivat tekemässä, oli rakastelu, ja se myös teki ihmiset eniten onnelliseksi.

Päiväunelmoinnin jälkeen monet tunsivat itsensä alakuloisiksi, mutta alakuloisuus ei edeltänyt päiväunelmointia. Tämä viittaa siihen, että päiväunelmointi ei ole pakoa alakuloisesta todellisuudesta, vaan pikemminkin alakuloisuuden aiheuttaja.

Tulosten tarkempi analyysi osoitti, että jos ihmiset unelmoivat jostakin miellyttävästä, heidän mielialansa kohosi, mutta vain hyvin vaatimattomasti. Jos ihmiset ajattelivat jotakin neutraalia, heidän mielialansa laski. Epämiellyttävien asioiden ajatteleminen laski mielialaa erittäin voimakkaasti.

Tutkijoiden mukaan tulokset saattavat selittää sitä, miksi jooga ja muut meditaation lajit, joissa opetellaan olemaan läsnä tässä ja nyt, edistävät ihmisten mielenterveyttä.

Tutkimuksessa oli alun perin mukana yli 2 000 ihmistä. Se on kuitenkin edelleen käynnissä, nyt mukana on jo 5 000 vapaaehtoista.

Tutkimuksen julkaisi Science.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi