Pelissä on myös avaruusaseman kohtalo

Discoveryn laukaisua seurataan lauantaina henkeä pidätellen Nasan lisäksi myös monien muiden avaruusorganisaatioiden päämajoissa.

Nasan pääjohtaja Michael Griffin otti kovan riskin salliessaan lennon kahden avainasiantuntijansa vastakkaisesta mielipiteestä huolimatta. Hän on sanonut keskeyttävänsä sukkulaohjelman siihen paikkaan, jos Discoverylle käy samalla tavalla kuin Columbialle 2003 ja Challengerille 1986. Molemmissa onnettomuuksissa kuoli seitsemän astronauttia.

Sukkulalentojen lopetus keskeyttäisi myös kansainvälisen avaruusaseman ISS:n Iisakin kirkkoa muistuttaneen rakennustyön. 80 miljardia euroa maksanut asema jäisi noin 360 kilometrin korkeudessa kelluvaksi, kansainvälisen yhteistyön epäonnistumisen muistomerkiksi.

Aseman kohta kahdeksan vuotta kestänyt rakennustyö on nimittäin yhä pahasti kesken. Se jääkin kesken, jos sukkulat eivät enää ole käytettävissä. Mikään muu kulkupeli ei pysty kuljettamaan suuria komponentteja avaruusasematyömaalle.

ISS on lähinnä sukkulan vaikeuksien vuoksi jo nyt vuosia jäljessä aikataulustaan. Nasalla olisi hyvät halut jättää koko homma sikseen, mutta Griffin sanoo, että kansainvälisiä sitoumuksia on noudatettava. Suurin osa kolmen jäljellä olevan sukkulan lennoista on tarkoitettu palvelemaan ISS:n rakennustöitä.

Nasa poistaa sukkulansa joka tapauksessa käytöstä 2010. Neljä vuotta myöhemmin pitäisi valmistua uusi, entistä ehompi miehitettyjen lentojen alus, jolla lähdetään toteuttamaan presidentti George W. Bushin kunnianhimoista tavoitetta eli paluuta kuuhun ja sen jälkeen kauemmaksikin avaruuteen.

ISS:llä ei näissä kaavailuissa ole kovinkaan suurta roolia. Yhdysvallat, Japani, Kanada, Venäjä ja Euroopan avaruusjärjestö ESA aikoivat siitä merkittävää tieteen ja teknologian tukikohtaa.

Tieteelliset saavutukset ovat toistaiseksi hyvin vaatimattomia ja saattavat sellaisiksi jäädäkin, vaikka rakennusurakka vietäisiinkin loppuun. Nasa on leikannut rajusti kaikkien tiedeohjelmiensa rahoitusta säästääkseen varoja miehitettyihin lentoihin kuuhun ja siitä eteenpäin.

Lauantaina alkavaksi suunniteltu Discoveryn lento luokitellaan koelennoksi, jolla testataan sukkuloihin helmikuun alussa 2003 sattuneen Columbian tuhon jälkeen tehtyjä muutoksia.

Lennon on määrä kestää 12 päivää, mutta sitä voidaan pidentää päivällä, jos Discoveryssa on riittävästi sähköä. Suunnitteilla on 2–3 avaruuskävelyä.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi