Puolan fossiilijäljet varhaistavat jalallisten maihinnousua

VARSOVA. Tutkijat ovat löytäneet Keski-Puolasta liki neljäsataa miljoonaa vuotta vanhoja, ensimmäisen maalla kävelleen selkärankaisen jalanjälkiä.

Puolalaisen paleontologin Grzegorz Niedzwiedzkin johdolla löytyneet kivettyneet jäljet varhaistavat arviota evoluution kulusta. Krokotiilia ja kalaa mahdollisesti muistuttanut nelijalkainen peto, tetrapodi, kömpi maihin noin 18–20 miljoonaa vuotta oletettua aiemmin.

Fossiililöydökset julkistettiin arvovaltaisen Nature-tiedelehden kansijuttuna torstaina. Ranskalaistieteilijät Gael Clement ja Philippe Janvier luonnehtivat tuoreeltaan lehdessä Puolan jälkiä "henkeäsalpaaviksi". Heidän mukaansa käsitys ensimmäisistä maalla liikkuneista nelijalkaisista muuttuu "dramaattisesti".

Varsovan yliopistossa tohtorinväitöstä valmisteleva Grzegorz Niedzwiedzki, 30, pitää saavutustaan kovan jalkatyön seurauksena.

"Vietän vuodesta kolme kuukautta maastossa jälkiä etsien ja vasaralla kiviä nakutellen", hän myhäilee työhuoneessaan.

Tutkija kertoo nähneensä kivettyneitä jalanpainaumia kivilouhoksilla Swietokrzyskien vuoriksi kutsutulla alueella ensimmäisen kerran jo 2002.

"Mutta olin vasta biologian opiskelija. Jäljet eivät sopineet mielestäni niin varhaiseen aikaan devonikauden puoliväliin."

Devonikautta on maapallon historiassa pidetty kalojen aikakautena.

Niedzwiedzki osallistui myöhemmin ruotsalaisprofessori Per Ahlbergin luennolle Uppsalan yliopistossa. Ahlberg esitti, että jalallisten maihinnousu olisi voinut tapahtua laskettua aiemmin.

"Löysin jälleen tutkimusretkelläni 2008 omituisen devonilaisen eläimen jalanjälkiä, joten ymmärsin, että ne olivat tärkeitä. Sulloin kiven reppuun", selostaa Niedzwiedzki, joka sai tutkimusapua muun muassa Ahlbergilta ja puolalaiskollegalta Piotr Szrekilta.

Kehitysolosuhteet evien ja mahan varassa maalla vääntelehtivästä kalasta jalalliseksi liskomaiseksi otukseksi olivat suotuisat, kun nykyinen Keski-Puola sijaitsi eteläisellä pallonpuoliskolla trooppisessa ilmastossa.

Nykyisin kuuteensataan metriin kohoavien Swietokrzyskien vuorien paikalla lainehti matala, laguunien täplittämä meri.

Puolalaislöydös kyseenalaistaa tutkijoiden mielestä myös käsityksen siitä, että jalkojen kehittymiseen tarvittiin makeita vesiä, kuten jokia ja järviä.

Tutkijaryhmä on nyt löytänyt muutamia kymmeniä kivettyneitä jalanjälkiä sekä pisimmillään noin kahden metrin kävelymatkaan viittavan jäljistön. Noin 2,5 metrisen otuksen jalassa oli yli viisi kolmionmallista varvasta.

"Etsimme Piotr Szrekin kanssa jäljet jättäneen eläimen luita samoilta seuduilta. Reisiluusta voisimme päätellä raajojen kehittymisen astetta", Niedzwiedzki kertoo.

Vastaavia nuorempia jälkiä on löytynyt muun muassa Grönlannista.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi