Ranskan lakkopäivä päättyi mellakkaan Pariisissa

Video: Ranskan yleislakko

pariisi. Sadattuhannet ranskalaiset osallistuivat päivän yleislakkoon torstaina. Kahdeksan ammattiliiton yhdessä käynnistämä protestipäivä vaati palkansaajille lisää ostovoimaa ja muun muassa laadukkaan koulun ja terveydenhoidon turvaamista.

Illalla viimeisten mielenosoittajien ja poliisin välillä syttyi yhteenotto Pariisin keskustassa. Runsaat sadan nuoren joukosta osa heitti kiviä poliisia päin ja sytytti roskapönttöjä.

CGT-ammattiliiton johtajan Bernard Thibault'n mukaan päivän mielenosoituksiin kokoontui yhteensä 2,5 miljoonaa ihmistä. Pelkästään Bastiljin aukiolla Pariisin keskustassa oli poliisin mukaan 70 000 ja ammattiliittojen mukaan 300 000 ihmistä pikkulapsista vaareihin.

Sosiaaliministeriössä työskentelevä Johann Goussot oli tullut nelivuotiaan poikansa kanssa.

"Olen ensimmäistä kertaa elämässäni lakossa. Haluan ennen kaikkea tukea opettajia. Näen heidän vaikeutensa",

62-vuotias Françoise Abadie oli huolissaan terveydenhoidosta.

"Terveys kuuluu kaikille, niin rikkaille kuin köyhillekin", sairauskassan työntekijä sanoi.

Lakko sekoitti Ranskan liikennettä ja julkisia palveluita, mutta pelättyä vähemmän. Vuosi sitten voimaan tullut laki määrää lakkoilijat ilmoittautumaan etukäteen. Tämän ansiosta liikennelaitosten ja matkustajien on helpompi valmistautua lakkoon.

Pariisin metroista lähes kolme neljästä kulki. Junaliikenne toimi puolella teholla. Ala-asteen opettajista lakossa oli noin puolet. Myös esimerkiksi osa posti- ja verovirkailijoista sekä sairaanhoitajista oli lakossa.

Mielipidekyselyjen mukaan 68 prosenttia ranskalaisista hyväksyi lakon. Pariisissa Saint Lazaren asemalla junamatkustajat värjöttelivät kärsivällisesti.

"Lähdin kotoa kolme tuntia normaalia aiemmin, mutta tuen lakkoa", junanvaihtoa odottanut Martine Thomas sanoi.

"Minusta veturinkuljettajat pitävät meitä liian usein panttivankeina", valitti töihin kiirehtivä Christophe Henry.

Lakkolaisten konkreettiset vaatimukset vaihtelivat. Opettajat vaativat, että valtio peruu päätöksen jättää 13 500 eläkkeelle jäävää opettajaa korvaamatta.. Sairaanhoitajat vastustavat sairaaloiden sulkemista.

Ennen kaikkea lakko ilmaisi yleistä tyytymättömyyttä talousvaikeuksiin. Jo ennen finanssikriisiä ranskalaisten palkat ovat jääneet jälkeen inflaatiosta. Nyt ranskalaisista tuntuu, että tavalliset palkansaajat joutuvat maksamaan finanssieliitin virheistä.

Lakko oli tähän mennessä laajin oikeistolaisen presidentti Nicolas Sarkozyn kaudella, joka alkoi kesällä 2007. Politiikan tutkija Guy Groux piti lakkoa merkittävänä haasteena hallitukselle.

"Näin laaja protesti osoittaa selvästi, että yleinen mielipide ei luota Sarkozyn uudistuksiin", hän sanoi.

Tutkija ei kuitenkaan odottanut protestin johtavaan suoriin muutoksiin. "Kyse on siitä, että ammattiliitot haluavat äänensä kuuluviin. Jos ne onnistuvat saamaan massat kaduille, niitä pitää kuunnella."

Työministeri Xavier Darcos kiirehti sanomaan televisiohaastattelussa, että hallitus ei peräänny hankkeissaan.

Vaikka lakkoon osallistuivat aktiivisimmin julkisen sektorin työntekijät, talouskriisi uhkaa eniten yksityisen sektorin työpaikkoja.

"Lakon merkittävyyden kannalta on oleellista, kuinka paljon yksityisen sektorin työntekijöitä osallistuu. Torstaina illalla näytti kuitenkin siltä, että yksityisen puolen työntekijät lähtivät lakkoon vaimeasti.

Ammattiliitot julistivat joka tapauksessa protestipäivän menestykseksi. Ne vaativat Sarkozya neuvottelemaan välittömästi ay-liikkeen kanssa vuodelle 2009 suunnitelluista uudistuksista.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi