Romanialaisten siirtotyöläisten lapset jätetään kotiin

Balaciu. Jopa kymmenet tuhannet romanialaislapset joutuvat kasvamaan ilman isää ja äitiä, koska vanhemmat ovat etsimässä leveämpää leipää ulkomailta. Lapset jäävät joko sukulaisten huostaan tai pahimmassa tapauksessa oman onnensa nojaan.

Viranomaisten mukaan ongelma on kasvanut kuluneen vuoden aikana, kun rajat ovat EU-jäsenyyden myötä auenneet.

"Vanhemmat näkevät ulkomailla uurastamisen eräänlaisena uhrauksena lapsilleen, jotta nämä saisivat paremman tulevaisuuden", kertoo lastensuojeluviraston päällikkö Mariela Neagu.

Tilastojen mukaan "siirtotyöläisorpoja" on noin 80 000, joskin sosiaalityöntekijät arvioivat todellisen luvun olevan paljon suurempi. Joissakin kouluissa jo yli puolet oppilaista elää ilman vanhempiaan, ja monet kylät Pohjois- ja Itä-Romaniassa näyttävät olevan enää lasten ja isovanhempien asuttamia.

Samantyyppinen ongelma vaivaa monia muitakin Itä-Euroopan köyhiä EU-maita.

Siirtotyöläisyys on keskeinen osa Romanian taloutta, sillä arviolta kaksi miljoonaa romanialaista on muuttanut ulkomaille töihin kommunismin romahdettua vuonna 1989. Ulkomailta tulevat rahalähetykset ovat auttaneet maaseudun elpymistä, mutta muuttovirta on samalla köyhdyttänyt työvoimareservejä.

Useimmin romanialainen siirtolainen löytää työtä Italian rakennustyömailta tai Espanjan maatiloilta. Romania onkin pyytänyt näitä maita aloittamaan kouluissaan erityisiä kieliohjelmia siinä toivossa, että siirtotyöläisiksi lähtevät vanhemmat ottaisivat myös lapsensa mukaan.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi