10.8.2009 4:02
Venezuelan presidentti Hugo Chavez esitteli ruotsalaisvalmisteista AT-4-panssarintorjuntasinkoa Caracasissa elokuun alussa. Ruotsalaisyhtiöt käyvät asekauppaa Venezuelan kanssa huolimatta maahan kohdistetuista ihmisoikeusrikossyytöksistä.
Ruotsi on kirinyt maailman aseviejien kärkikymmenikköön. Tärkeiden kauppakumppanien joukossa on myös maita, jotka rikkovat ihmisoikeuksia tai käyvät sotaa. Tämä on ristiriidassa valtiopäivien asettamien vientiohjeiden kanssa.
Ihmisoikeuksia rikkovia kauppakumppaneita ovat muun muassa Saudi-Arabia, Arabiemiirikunnat, Egypti, Oman, Brunei ja Venezuela. Näiden maiden kanssa tehtyjen kauppojen arvo on ollut vuosittain yhteensä 5–10 miljoonaa euroa, kertovat valtion asevientiyksikön raportit.
Viimeksi asekaupat saivat osakseen kritiikkiä, kun paljastui, että Ruotsin Venezuelan armeijalle takavuosina myymät panssarintorjuntasingot olivat joutuneet Farc-kapinallisten käsiin Kolumbiassa.
Räikein tapaus on Pakistan, josta on tullut Ruotsin aseteollisuudelle tärkeä vientikohde.
"On vaikea perustella, miksi Ruotsi vie aseita Pakistaniin. Asevienti ruokkii väkivaltaa maassa, jossa on meneillään sekä sisäinen konflikti talebankapinallisten kanssa että jatkuva rajakiista Kashmirin alueesta", sanoo tutkija Pieter Wezeman Tukholman kansainvälisestä rauhantutkimuslaitoksesta Sipristä.
Vientilupia ei ole myönnetty oppositiopoliitikko Benazir Bhutton marraskuussa 2007 tapahtuneen murhan jälkeen. Vanhojen kauppojen toimituksia kuitenkin jatketaan.
Taloudelliset ja strategiset edut painavat päätöksenteossa.
Ruotsalaiset suhtautuvat viennin kasvuun ristiriitaisin tuntein, koska Ruotsi on myös aseistariisunnan kiivas puolustaja.
Viime vuonna aseviennin arvo paisui ennätykseensä, runsaaseen 1,2 miljardiin euroon. Ruotsiin verrattuna Suomen asevienti on noin sadan miljoonan euron vuosittaisella arvollaan nappikauppaa.
Lisää aiheesta maanantain Helsingin Sanomissa.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi