Ruotsilla on maailman paras verkkohallinto

Ruotsalainen verkkohallinto on maailman huippua, kertoo tuore YK-selvitys. Maailmanlaajuisessa vertailussa toiseksi sijoittui Tanska ja kolmanneksi Norja.

Suomen valmiudet sähköiseen hallintoon ovat vertailun mukaan selvästi huonommat kuin muilla pohjoismailla.

YK-selvitys E-government Survey tarkasteli jäsenmaiden koulutustasoa ja viestintäinfrastruktuuria, mutta myös hallinnon kansalaisille internetissä tarjoamia palveluja ja osallistumismahdollisuuksia.

Suomi oli edellisellä kerralla vuonna 2005 yhdeksäs, mutta on nyt pudonnut sijalle 15. Pohjoismaista Islanti sijoittuu vielä Suomeakin huonommin, sijalle 21.

Suomi sai huonot pisteet erityisesti kansalaispalveluiden ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksien tarjoamisessa. Huono sijoitus ei yllätä valtion it-toiminnan johtamisyksikön neuvottelevaa virkamiestä Arja Terhoa.

"Kyllä tämä on ollut meillä tiedossa. Sähköiset palvelut ovat hajallaan eri toimijoilla. Monet vertailussa mukana olleista palveluista löytyvät kuntien verkkopalveluista."

Ruotsi, Norja ja Tanska loistavat vertailussa sähköisten palvelujen tarjoajina.

Tanskan borger.dk arvotettiin maailman parhaiten kansalaista palvelevaksi sivustoksi. Toisen sijan vei Ruotsin sverige.se-sivu, ja neljänneksi tuli Norjan regjeringen.no.

Suomen valtionhallinnon suomi.fi-sivusto sen sijaan rankattiin 23:nneksi.

Norja, Tanska ja Ruotsi saivat kehuja onnistuneesta verkkopalvelustrategiasta. Se on kaikilla kolmella maalla samankaltainen. Eri hallinnonalojen palvelut paikallisista valtakunnallisiin on yhdistetty saumattomaksi, helppokäyttöiseksi kokonaisuudeksi samalle sivustolle.

Arja Terhon mukaan Suomen sähköisiä palveluita ollaan kehittämässä samaan suuntaan.

"Meillä on sama strategia, mutta toteutamme sitä hieman jälkijunassa."

Ensimmäinen tavoite on perustaa sähköinen asiointitili vuoden 2009 alkupuolella. Siitä suunnitellaan palvelua, jossa kansalaiset ja yritykset voivat seurata asioidensa etenemistä hallinnossa.

Kansalaisten vaikuttaminen päätöksentekoon verkossa sujuu Suomessa YK-vertailun mukaan vielä huonommin kuin palveluiden saanti. Siinä Suomi on vasta sijalla 45.

Myös kansalaisosallistumisen ongelmat ovat valtionhallinnossa tiedossa.

"Suomi lähti tässä asiassa eturivissä liikkeelle. Sen jälkeen kehitys on ehkä hidastunut ja muut myöhemmin mukaan lähteneet ovat ajaneet ohi", arvioi valtionhallinnon sähköisen kuulemisen työryhmän puheenjohtaja Sari Aalto-Matturi.

"Vaikka tietoyhteiskuntaa on meillä pidetty menestystekijänä, tahtotila uudenlaisen kansalaisvaikuttamisen kanavan luomiseen tuntuu puuttuneen käytännön tasolla."

Nykyisin ainut hallinnonalojen yhteinen sivusto, jonka kautta kansalaiset voivat vaikuttaa päätöksentekoon on otakantaa.fi.

Sivulla voi kertoa mielipiteensä valmistelussa olevista hankkeista, joista valmistelijat haluavat sen kuulla. Lisäksi osa ministeriöistä kerää toisinaan kansalaisten mielipiteitä kotisivuillaan.

Myös jotkut kunnat ovat kokeilleet kuntalaisten kuulemista internetissä.

Selvitys korostaa, että toimiva sähköisen hallinnon järjestäminen edellyttää koko hallinnon näkemistä kokonaisuutena. Ei siis eri hallinnonalojen ja toimijoiden lokeroimana kenttänä.

Aalto-Matturin mukaan tässä on Suomessa työsarkaa.

"Usein näitä asioita mietitään eri ministeriöissä erikseen. Kaikki käyttävät resursseja samaan asiaan ja tekevät samat virheet."

Aalto-Matturi huomauttaa, että myös kansalainen hyötyy kokonaisvaltaisesta otteesta.

"Kansalainen ei välttämättä tiedä, kuuluuko asia, johon hän haluaa vaikuttaa kunnalle, läänille vai eduskunnalle. Olisi tärkeää noudattaa yhden luukun periaatetta, jolloin oikeat tahot löytyisivät helposti samalta sivulta."

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi