46 maata sopi rypälepommien kieltotavoitteesta

Oslo. Yhteensä 46 maata hyväksyi perjantaina Oslossa julistuksen, jolla tähdätään rypälepommien kieltämiseen vuonna 2008. Hyväksyjien joukossa oli myös Suomi.

Oslon kokoukseen osallistuneista 49 maasta kolme eli Japani, Puola ja Romania jättäytyivät julistuksen ulkopuolelle. Kokouksesta olivat poissa tärkeimpiin asevalmistajiin kuuluvat Yhdysvallat, Venäjä, Israel ja Kiina.

Oslon kokous oli vasta alkusoittoa rypälepommien kiellolle. Julistuksen mukaan tavoitteena on sopimus, joka kieltäisi räjähtämättömien rypälepommien käytön, valmistuksen, kuljetuksen ja varastoinnin.

Rypälepommit pakataan satojen räjähteiden erissä tykistön ammuksiksi, lentopommeihin tai ohjuksiin, jotka levittävät ne laajalle alueelle. Kaikki pommit eivät räjähdä heti vaan ne voivat jäädä maastoon vuosiksi.

Rypälepommeja on viime aikoina käytetty ainakin Irakissa, Kosovossa, Afganistanissa ja Libanonissa. Israel pudotti viime kesänä eteläiseen Libanoniin neljä miljoonaa rypälepommia, joista 40 prosenttia jäi räjähtämättä, YK arvioi.

Libanon ja muiden muassa Itävalta, Irlanti, Egypti ja Meksiko haluavat kieltää rypälepommit kokonaan. Täyskielto kansainvälisen maamiinakiellon tapaan on myös aloitteen tehneen Norjan tavoitteena.

”Oslon julistus ei tavoittele täyskieltoa. Tavoitteena on kansainvälinen instrumentti, jolla säädellään kuorma-ammuksia”, sanoi ulkoministeriön asevalvontaosaston päällikkö Laura Kansikas puhelimitse Oslosta.

Suomi ei ole hänen mukaansa täyskiellon kannalla. Seuraavaksi on tarkoitus sopia rypälepommien käytön rajoista.

Suomi aikoo korvata rypälepommeilla jalkaväkimiinat luopuessaan niistä vuoteen 2016 mennessä.

Prikaatikenraali Arto Räty sanoi torstaina, että puolustusvoimilla ei ole vaarallisina maastoon jääviä rypälepommeja eikä sellaisia ole tarkoitus hankkia.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi