Siepattujen lasten löytyminen vuosien jälkeen harvinaista

Amerikkalaisen Jaycee Lee Dugardin löytyminen elossa vuosia hänen katoamisensa jälkeen on harvinainen loppu lapsen sieppaustarinalle.

Usein kadonneita lapsia ei löydetä elossa. Mitä kauemmin lapsi on kateissa, sitä vähäisemmiksi hupenevat toiveet löytää hänet elossa ja saada hänet takaisin vanhemmilleen turvallisesti.

Toinen poikkeuksellinen – ja viime vuosien kenties kuuluisin – tapaus on itävaltalainen Natascha Kampusch. Hänet siepattiin 10-vuotiaana koulumatkalla vuonna 1998.

Tyttö eli kahdeksan vuotta vankeudessa sieppaajansa Wolfgang Priklopilin omakotitalossa Wienin lähellä Strasshofissa. Kampusch onnistui pakenemaan vankilastaan elokuussa 2006, ja Priklopil teki itsemurhan.

Itävaltalaisen E. Fritzlin sieppasi hänen oma isänsä vuonna 1984. Kuukausi sieppauksen jälkeen 18-vuotiaan tytön vanhemmat saivat kirjeen, jossa tytär pyysi, etteivät vanhemmat yrittäisi etsiä häntä.

Poliisi arveli tytön liittyneen johonkin uskonlahkoon. Todellisuudessa isä piti tytärtään vankina kotitalon ikkunattomassa kellarissa Itävallan Amstettenissä.

Vankeutta kesti 24 vuotta, jona aikana isä Josef Fritzl raiskasi ja orjuutti tytärtään. Tytär synnytti insestisestä suhteesta seitsemän lasta.

Tapauksen jäljille päästiin uudelleen, kun yksi lapsista sairastui vakavasti ja joutui sairaalahoitoon. Kammottava vankityrmä löytyi muun perheen kotitalosta, ja isä-Fritzl tuomittiin elinkautiseen rikosvyyhdistään.

11-vuotias Unionista Yhdysvaltain Missourista kotoisin oleva amerikkalaispoika puolestaan kaapattiin vuonna 2002, kun hän oli ajelemassa polkupyörällään.

Sieppaaja Michael Devlin piti poikaa vankina yli neljä vuotta. Lapsi löydettiin vasta, kun poliisi teki kotietsinnän Devlinin asuntoon etsiessään toista kadonnutta 13-vuotiasta poikaa.

13-vuotias oli siepattu muutamaa päivää aikaisemmin. Molemmat lapset löytyivät asunnosta hyvässä kunnossa, ja Devlin tuomittiin elinkautiseen.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi