Sulavalta tundralta vapautuu metaania

Vaikka Pohjoismaissa ikiroutaa on pysyvästi vain Huippuvuorilla, koskettaa ikiroudan sulaminen kaikkia suomalaisia, korostaa Lapin yliopiston tutkija Bruce Forbes.

"Ikiroudan sulaessa ilmakehään vapautuu valtavasti soihin varastoituneita hiilidioksidia ja metaania", Forbes sanoo.

Ikiroudalla tarkoitetaan pysyvästi jäässä olevaa maata.

Forbes tutkii tutkimusryhmänsä kanssa ilmastonmuutoksen aiheuttamia ekologisia muutoksia Venäjän Siperiassa, Jamalin niemimaalla ja Nenetsiassa. Näillä seuduilla ikirouta on sulamassa ilmastonmuutoksen vuoksi.

Lisärasitusta alueille koituu öljyn- ja kaasuntuotannon tehostumisesta.

Ikiroudan alueilla pintamaa saattaa sulaa kesäisin, mutta syvemmällä maa pysyy routaantuneena. Ikiroudan paksuus riippuu lämpötilasta, lumi- ja kasvipeitteestä sekä maankamaran laadusta.

"Jamalian niemimaalla sekä Alaskan ja Kanadan luoteisrannikoilla lämpötilat ovat nousseet 30 vuoden aikana nopeimmin maapallolla", Forbes kertoo. Pian alueelta alkaa virrata kaasua Suomeenkin.

Ikiroudan sulaminen näkyy Siperiassa jo nyt niin, että Lena-, Ob- ja Jenisei-joet tuovat Pohjoiseen jäämereen aiempaa enemmän makeaa vettä.

Puurajan nouseminen tundralla yhä pohjoisemmaksi ei kuitenkaan ole varmaa ilmaston lämmetessä.

"Ikirouta-alueilla puuraja saattaa nousta pohjoisemmaksi, mutta ikiroudasta vapautuva vesi saattaa tehdä alueista niin märkiä, etteivät puut menesty", Forbers selittää.

Todennäköisesti tundra muuttuukin pajukoksi.

Tundran maaperään varastoitunutta hiilidioksidia ja metaania vapautuu myös yleistyvien maastopalojen vuoksi, arvioivat tutkijat.

Ilmaston lämmetessä pusikot lisääntyvät tundralla, ja kuumina kesinä ne syttyvät palamaan, arvioi Wood Hole -tutkimuslaitoksen Gaius Shaver maaliskuussa New Scientist -verkkosivuilla.

Kanadan pisimmän joen Mackenzien suistossa Beaufortinmerellä jään sulaminen näkyy myrskyaaltojen voimistumisena. "Jää on toiminut suojaavana peittona, mutta kun vesi lainehtii avoimena, syntyy hyvin voimakkaita aaltoja", suiston muutoksia tutkinut maantieteilijä Lance Lesack arvioi uutistoimisto Reutersille viime kuussa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi