Suomalaistutkijat eivät usko Amazoniasta löytämänsä sivilisaation olevan El Dorado

Video: Suomalais-brasilialaisen tutkijaryhmän rauniolöydöt Amatsonilta kummastuttavat tutkijoita

Amazonian ylämaiden kaukaiset kolkat olivat jo varhain pysyvästi asuttuja ja niitä yhdisti toisiinsa tieverkko, osoitti suomalais-brasilialainen tutkimusryhmä hiljattain.

Paleontologi Alceu Ranzi lensi vuosituhannen vaihteessa Amazonian suurten hakkuuaukeiden yli. Hän havaitsi Brasilian Acren osavaltiossa geometrisiä kuvioita.

Ranzi, professori Denise Schaan ja Suomen Madridininstituutin johtaja Martti Pärssinen perehtyivät seutuun Google Earthin ja muiden satelliittikuvien avulla.

He havaitsivat siellä 260 geoglyfiä eli geometrisesti muotoiltua seremonia- ja asuinpaikkaa. Ne ovat sadasta kolmeensataan metriä leveitä, vallihaudan ja vallin rajaamia alueita.

Suomen Madridin-instituutin kaivauksissa osasta geoglyfejä löytyi runsaasti pysyvän asumisen jäänteitä. Osa rakennelmista vaikuttaa tanssi- tai pallopelikentiltä.

Useat muinaiset tiet leviävät yli 60-metrisiksi geoglyfien kohdilla. Lisäksi samoilla paikoilla kasvaa tiettyjä palmuja sekä parapähkinäpuita, mikä vihjaa siihen, että metsästä on haettu ravintoa.

Vallihaudoissa on saatettu pitää kilpikonnia, kuten eräät myöhäiset 1800-luvun kertomukset antavat ymmärtää.

Tutkijat eivät tiedä, voiko löydöt yhdistää alueella 1900-luvulla eläneisiin intiaaniryhmiin. Epäselvää on myös, miksi geometrisiä paikkoja rakentanut yli tuhatvuotinen kulttuuri katosi 1300-luvulla, hieman ennen eurooppalaisten saapumista.

Tutkimusryhmä raportoi löydöistään Science- ja Antiquity-lehdissä vuosina 2008 ja 2009. Niistä uutinen levisi maailmalle. New Yorker ja The Times lisäsivät mukaan kertomuksen tutkimusmatkailija Percy Fawcettin katoamisesta geoglyfien alueella lähes sata vuotta sitten. Ne mehevöittivät kirjoituksiaan myytillä kadonneesta kultakaupungista El Doradosta.

El Dorado oli alkujaan espanjalaisten etsimä kuvitteellinen kokonaan kultainen kaupunki Etelä-Amerikan pohjoisosissa. Kaupunkia on etsitty 1530-luvulta lähtien tuloksetta.

Pärssisen ja hänen kollegoidensa mielestä kyseessä ei ole El Dorado.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi