Suomen johto odottanut seuraavaa Bush-vierailua pisimpään Euroopassa

Suomen valtiojohto on odottanut seuraavaa kutsuaan tapaamaan Yhdysvaltain presidenttiä pitempään kuin minkään muun Euroopan maan johto, ilmenee presidentti George W. Bushin eurooppalaisten vieraiden listasta.

Jugoslavian presidentin käynnistä Valkoisessa talossa on tosin vielä pitempi aika kuin silloisen pääministerin Paavo Lipposen vierailusta joulukuussa 2002, mutta Jugoslavia lakkasi olemasta neljä vuotta sitten.

Yhdysvaltain ulkoministeriön ja Valkoisen talon tietojen mukaan Bushilla on ollut Yhdysvalloissa yhteensä 155 tapaamista Euroopan maiden johtajien kanssa kuuden ja puolen vuoden aikana. Yhdysvaltain suurlähetystö kokosi tiedoista listan Helsingin Sanomien pyynnöstä.

Suomella on ollut Bushin kanssa kaksi tapaamista. Tasavallan presidentti Tarja Halonen kävi Valkoisessa talossa ennen Lipposta, huhtikuussa 2002. Tapaamisten määrä ei tee Suomesta Euroopassa erityistä poikkeusta, mutta niistä kulunut aika tekee.

Maanantaina on kuitenkin vuorossa Suomen ja Yhdysvaltain ulkoministeritapaaminen, kun Ilkka Kanerva käy Condoleezza Ricen luona Washingtonissa.

Bushin vieraslistan mukaan useimmin hänen luonaan on käynyt Britannian pääministeri Tony Blair. Tapaamisia on kertynyt 17, joiden lisäksi kuningatar Elisabet II on käynyt Bushin luona kerran.

Yllättäen toiseksi eniten tapaamisia kertyy Saksalle, vaikka Irakin sodan vastustus viilensi sen suhteita Yhdysvaltoihin pitkään. Gerhard Schröder kävi liittokanslerina Bushin luona seitsemän kertaa ja hänen seuraajansa Angela Merkel on ehtinyt kylään jo neljästi.

Vieraslistasta hahmottuu Yhdysvaltain kannalta eri kerrosten Eurooppa, jossa Ranskan ja Venäjän kaltaiset merkittävimmät maat yltävät vähintään viiteen vierailuun. Joukossa on myös maita, joiden tuki on ollut Yhdysvalloille tilapäisesti erityisen tärkeä.

Ruotsi kuuluu neljällä käynnillä keskikerrokseen. Suomen lisäksi kahden tai yhden vierailun pohjakerrokseen kuuluvat myös muiden muassa Hollanti ja Belgia.

Täysin ilman Bushin kutsua jääneitä maita on Euroopassa kourallinen.

Vierailut Valkoisessa talossa ovat nousseet yhdeksi maiden merkityksen mittariksi Yhdysvaltain supervalta-aseman vuoksi, huolimatta muun muassa Irakin sotaa koskevia erimielisyyksiä.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi