Tätä ruotsidemokraatit vaativat

Ruotsin valtiopäiville nouseva laitaoikeistolainen ruotsidemokraatit-puolue on saanut julkisuudessa tilaa arvostelemalla radikaalisti Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaa ja siihen käytettäviä varoja.

Puolue on profiloitunut myös monikulttuurisuutta vastustavilla ja etenkin islaminvastaisilla kannanotoillaan.

Kannatusta puolue on kerännyt korostamalla maahanmuuton lieveilmiöitä, muun muassa Mälmön ja Tukholman maahanmuuttajavaltaisissa lähiöissä esiintyvää rikollisuutta. Puolue haluasi laskea rikosvastuun ikärajaa 15 vuodesta 12 vuoteen ja laittaa nuorisorikolliset jalkapantaseurantaan.

Turvapaikanhakijoiden määrää ja perheenyhdistämisiä puolue tahtoo leikata jopa 90 prosentilla. Puoluejohtaja Jimmie Åkesson sanoi Dagens Nyheter -lehdelle, että perheenyhdistämiset voisi toteuttaa jatkossa ulkomailla, eikä Ruotsissa kuten nykykäytäntö on.

Puolueessa on laskettu, että maahanmuuton radikaali rajoittaminen säästäisi 78 miljardia kruunua (8,5 miljardia euroa) julkisen sektorin menoja neljässä vuodessa. Maahanmuuton kustannuksia tutkineen professorin Jan Ekbergin sekä Ruotsin valtiovarainministeri Andreas Borgin mukaan arvio on pahasti yläkantissa, Borgin mukaan jopa 2–3 kertaa liian suuri.

Maahanmuuton ohella puolue on pitänyt esillä vanhusten asioita vaatimalla esimerkiksi voimakkaita verohuojennuksia eläkeläisille. Turvallisuuspolitiikassa puolue haluaisi panostaa Ruotsin puolustamiseen ja palauttaa asevelvollisuuden.

Lehdistösihteeri Erik Almqvist on kuvaillut puolueen ideologiaa "sosiaalikonservatiiviseksi ja nationalistiseksi". Vaalikampanjassaan puolue kalasteli ääniä maalailemalla paluuta monokulttuuriseen 1950-luvun Ruotsiin. Se puhuu myös 1970-luvun assimilaatiopolitiikan palauttamisesta.

Vaaleissa viesti vetosi etenkin nuoriin miehiin, jotka ovat enemmistö myös puolueen jäsenistössä. Puolueen tulevista 20 valtiopäiväedustajasta naisia on vain 3. Äänestäjiä puolue keräsi kaikista puolueista, mutta eniten sille menetti ääniä kokoomus.

Suurinta puolueen kannatus oli Etelä-Ruotsissa, jossa maahanmuuttajien osuuskin on suuri. Kannatusta on selitetty muun muassa työttömien äänestäjien tyytymättömyydellä. Toisaalta puolueen kannattajissa on runsaasti keskiluokkaisia ja keskituloa paremmin tienaavia ruotsalaisia.

Puolueen suosiota on selitetty myös vastustajien kyvyttömyydellä. Monet poliitikot myöntävät esimerkiksi maahanmuuttajien kotoutumisongelmat, mutta harva uskaltaa esittää korjauksia.

Suhde ruotsalaiseen äärioikeistoon on ruotsidemokraateille kompleksinen. Puolueen juuret ovat rasistisena pidetyssä Bevara Sverige svenskt -liikkeessä ja puolueessa on yhä jäseniä, joilla on taustaa kansallissosialistisissa ja vit makt -järjestöissä. Puolue onkin pessyt julkisivuaan viime vuosina kiivaasti ja ottanut etäisyyttä äärioikeistoon.

Uutta julkikuvaa edustaa puoluejohtaja Åkesson. Vuonna 1995 puoluejohtoon noussut Åkesson on huolitellusti pukeutuva ja tarkkaan sanansa valitseva 31-vuotias entinen kokoomusnuori, joka vapaa-ajallaan pelaa golfia ja seuraa jalkapalloa. Åkesson listattiin viime vuonna Ruotsin 10 keskeisimmän mielipidevaikuttajan listalle.

Vastustajiin valkopesu ei ole kuitenkaan uponnut: yksikään puolue ei suostu yhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa ja vasemmistossa on vaadittu puolueen totaalista eristämistä.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi