5.9.2010 19:11
Peter Madsen (vas.) ja Kristian von Bengtson Tycho Brahe-avaruuskapselin vierellä.
Tanskalainen kantoraketti Heat-1X yritti sunnuntaina tehdä ensimmäisen koelentonsa Bornholmin itäpuolella Itämerellä valvotulla sotilasalueella.
Yritys epäonnistui, sillä kantoraketin saaman lähtökäskyn jälkeen sen moottoreista pullahti ilmoille vain pieni savupatsas eivätkä moottorit käynnistyneet.
Kyseessä oli ensimmäinen yritys lähettää Heat-1X-raketti taivaalle. Onnistuessaan se olisi ollut historiallinen saavutus, Tanskan ensimmäinen taivaalle laukaistu kantoraketti.
Koko projektin tavoitteena on tehdä miehitetty lento avaruuteen, noin sadan kilometrin korkeuteen parin vuoden kuluttua. Silloin astronauttina on tanskalaishankkeen toinen kärkimies Peter Madsen.
Seuraavan yrityksen ajankohtaa ei sunnuntaina ilmoitettu. Sunnuntaisen epäonnistumisen syyksi mainittiin tekninenongelma: yksi polttoaineputkiston kylmistä osista oli jäätynyt umpeen. Kantoraketin kärjessä oli kapseli nimeltä Tycho Brahe. Sen sisällä oli ihmisen kokoinen nukke.
Jos hanketta pystytään jatkamaan, niin ehkä noin viidentoista vuoden kuluttua Tycho Brahen viimeistelty versio kykenee nousemaan Maata kiertävälle radalle. Silloin matkustajana on hankkeen toinen tanskalainen puuhamies Kristian von Bengtson, Jyllands Posten -lehti raportoi internet-sivuillaan.
Madsen ja von Bengtson perustivat vuonna 2008 voittoa tavoittelemattoman Copenhagen Suborbitals -järjestön. Se toimii vapaaehtoisin voimin ja saa taloudellista ja muuta tukea noin 25 yritykseltä ja 1 500 vapaaehtoiselta.
Tarkoituksena on osoittaa, että miehitetyt lennot avaruuteen ovat mahdollisia ilman tähtitieteellisen korkeita kustannuksia.
Heat-1X/Tycho Brahe on tähän mennessä maksanut noin 300 000 Tanskan kruunua (40 000 euroa). Sillä hinnalla hankkisi amerikkalaisten sukkulaan ehkä "yhden ovenrivan", tanskalaiset vertailevat.
Yhdeksänmetrinen kantoraketti Heat-1X painaa noin 1,5 tonnia, ja sen läpimitta on0,6 metriä. Laukaisualustana toimii kelluva ponttooni, jonka avusti lähtöalueelle Copenhagen Suborbitalsin itse valmistama pieni sukellusvene. Raketin noin kolme metriä pitkään kärkikapseliin Tycho Braheen mahtuu juuri ja juuri yksi ihminen seisoma-asentoon, polvet osittain koukistettuna.
Tarkoituksena on, että matkustaja näkee lennon vaiheet ja maapallon mahdollisimman hyvin kapselin pleksikuvun läpi. Kapselissa on myös pelastautumislaskuvarjo hätätilanteiden varalta.
Amerikkalaisten sukkulaan verrattuna tanskalaisten avaruushanke on lilliputtiluokkaa. Sukkula kantoraketteineen on noin 56 mettriä pitkä kokonaisuus, joka lentoon lähtiessään painaa kaksi miljoonaa kilogrammaa.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi