Tasa-arvo taantuu Itä-Euroopassa EU-jäsenyydestä huolimatta

BRYSSEL. EU-jäsenyys ei ole vauhdittanut naisten ja miesten tasa-arvoa Keski- ja Itä-Euroopan maissa.

Uusien jäsenmaiden johtajat eivät pidä tasa-arvoasioita tärkeinä. Naisten aseman parantaminen on jäänyt marginaaliin.

"Esimerkiksi Puolassa ja Tšekissä uhkaa jopa backlash (takaisku). Kaikki, minkä puolesta olemme taistelleet, on vaarassa", Monika Landmanová tasa-arvon puolesta kampanjoivasta International Gender Policy Network IGPN -järjestöstä varoitti Brysselissä.

Tshekkiläisen Landmanován mukaan poliittinen trendi lainaa nyt kristillisdemokraattien ja jopa äärioikeiston arvomaailmasta. Tähän suuntaukseen ei kuulu naisten aseman vahvistaminen.

Samasta suuntauksesta varoitti Itä-Euroopan naisverkoston NEWW:n kesäkuussa julkaistu tasa-arvokatsaus. Sen mukaan EU-jäsenyys on hyödyttänyt uusien jäsenmaiden naisia vain vähän, vaikka unioniin liityttiin suurin toivein.

Uudet jäsenmaat säätivät tasa-arvolakeja juuri ennen unioniin liittymistään 2004 ja 2007.

Monet niistä ovat kuitenkin jääneet tyhjiksi kirjaimiksi. Tasa-arvon toteutumista ei valvo kukaan, eikä tasa-arvotyölle ole varattu rahaa budjeteissa.

"Tasa-arvon puolesta kampanjoiminen on hyvin vaikeaa, koska poliitikot sanovat, että kaikkihan on jo saavutettu", Tania Tisheva bulgarialaisesta Bulgarian Gender Research -säätiöstä kertoi tasa-arvojärjestöjen tilaisuudessa Brysselissä.

Kommunismin aikana Itä-Euroopan maiden naiset olivat teoriassa tasa-arvoisia miesten kanssa, vaikka käytäntö olikin toista.

Rautaesiripun ratkettua tasa-arvosta puhuminen koettiin rasitteeksi menneeltä ajalta. Entisille itäblokin maille tuli kiire omaksua markkinatalouden opit. Nopea hyppäys vasemmalta oikealle iski pahasti etenkin naisiin.

IGPN:n mukaan köyhyys onkin naisistunut. Naiset saavat pienimmän siivun kaikesta: työpaikoista, palkoista, poliittisesta ja taloudellisesta vaikutusvallasta sekä terveyspalveluista.

Esimerkiksi Unkarissa naiskansanedustajien osuus on pyörinyt 1990-luvun alusta lähtien kymmenessä prosentissa. Romaniassa kansanedustajista naisia on yhdeksän prosenttia.

Bulgariassa osuus on jo parempi: vähän yli viidennes.

Mutta Bulgariassa perheväkivallan kieltävää lakia jouduttiin odottamaan seitsemän vuotta.

"Lain läpimeno onnistui lopulta vain siksi, että sitä rupesi ajamaan asialle omistautunut naiskansanedustaja", Tisheva kertoi.

Naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämisestä määrätään EU:n perustamissopimuksesta. EU:n säätämät lait liittyvät lähinnä työelämään kuten samanpalkkaisuuteen. Unioni tukee myös tasa-arvohankkeita jäsenmaissa.

Paljon on kuitenkin kiinni yksittäisistä jäsenmaista. EU ei voi pakottaa kansallisia hallituksia ajamaan nykyistä naisystävällisempää linjaa.

Esimerkiksi Tšekissä kyse ei ole vain poliittisen tahdon puutteesta. Monet päättäjät eivät tunne edes peruskäsitteitä kuten vaikkapa sitä, mitä tarkoittaa sukupuolistereotypia, NEWW:n raportti toteaa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi