Tutkijat löysivät Maan kaltaisen planeetan

Aurinkokuntamme ulkopuolelta on löytynyt planeetta, joka on aika lailla maapallon kaltainen.

Sen läpimitta on vain 1,5 kertaa suurempi kuin Maan, ja planeetalla voi hyvinkin esiintyä vettä.

Eksoplaneetan löydöstä kertoivat tiistaina Euroopan eteläisen observatorion (ESO) tutkijat.

Löytö on merkittävä. Tähän asti tutkijat ovat löytäneet lähinnä isoja eksoplaneettoja. Ne ovat yleensä kaasupalloja, kuten Jupiter tai Saturnus Aurinkokunnassamme.

Eksoplaneetalla on noin viisinkertainen massa Maahan verrattuna. Se kiertää tähteä, jota tähtitieteilijät kutsuvat punaiseksi kääpiöksi. Tähden nimi on Gliese 581 b. Gliese sijaitsee 20,5 valovuoden päässä Maasta Vaa'an tähdistön suunnassa. Gliese 581 on yksi Aurinkomme sadasta lähimmästä naapuritähdestä.

Tällaiset punaiset kääpiöt ovat Linnunratamme yleisimpiä tähtiä. Auringon sadasta lähimmästä tähdestä 80 kuuluu punaisten kääpiöiden luokkaan.

"Punaiset tähdet ovat ihanteellisia kohteita eksoplaneettojen tutkijoille. Ne säteilevät vähän valoa", sanoo astronomi Xavier Bonfils Lissabonin yliopistosta. Juuri emotähden häikäisy tai iso massa on vaikeuttanut vieraiden planeettojen etsintää.

Löydön teki tällä kertaa joukko sveitsiläisiä, ranskalaisia ja portugalialaisia tutkijoita. He käyttivät planeettajahdissa maailman tarkinta spektrografia, joka sijaitsee ESO:n observatoriossa Chilen kuivassa erämaassa.

Tähtitieteilijät ovat löytäneet jo hieman yli 200 eksoplaneettaa. Useimmat ovat isoja kaasuplaneettoja.

Astrobiologit uskovat, että pienellä planeetalla on tarjota enemmän mahdollisuuksia elämälle.

Kaasuplaneetta voi olla liian kuuma tai vellova. Se ei tarjoa helposti alkuaineille ja molekyyleille tilaa järjestyä mutkikkaiksi rakenteiksi.

Sen sijaan pienen planeetan olot voivat olla tarpeeksi rauhaisat. Nyt löydetty eksoplaneetta on lupaavin ehdokas elämän löytämiseksi Aurinkokunnan ulkopuolelta.

Se kiertää emotähtensä peräti 13 päivässä. Planeetta kiertää tähteään noin 14 kertaa lähempänä kuin Maa on Aurinkoa.

Emotähti Gliese on kuitenkin pienempi ja kylmempi kuin oma Aurinkomme. Niinpä Gliese ei ole yhtä valaiseva ja kuuma lähiplaneettaansa kohtaan.

Löydetty "supermaapallo" kiertää emotähteään alueella, jota elämän tutkijat kutsuvat asuttavaksi vyöhykkeeksi.

"Tämän eksoplaneetan pinnan keskilämpö on 0–40 astetta celsiusta. Niinpä sen vesi on nestemäistä", sanoo tähtitieteilijä Stephane Udry Geneven observatoriosta.

Tutkijat uskovat, että Gliesesta tulee tärkeä kohde, kun taivaalle kohoaa uusia planeettoja etsiviä luotaimia.

Ne etsivät 2010-luvulla lisää Maan kaltaisia planeettoja ja mahdollista elämää.

Yksi tällainen on Yhdysvaltain avaruusviraston Nasan Terrestrial Planet Finder ja toinen Euroopan avaruusjärjestön Darwin.

Ne etsivät elämän merkkejä myös kaasukehistä. Vesihöyry, happi ja otsoni esimerkiksi tarjoavat vinkkejä elämästä.

Tekniikat kehittyvät planeettojen jahdissa koko ajan. Pieniä eksoplaneettoja löydettäneen lopulta tuhansia – ensimmäiset löytyivät ihan äsken eli 1992–1995.

Maahan ei ole tullut vielä kertaakaan järjellistä viestiä elolliselta toiselta sivilisaatiolta. Esimerkiksi Seti-ohjelmassa älyviestiä on etsitty radioaalloin jo yli 30 vuotta.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi