Tuulimyllyillä pyyhkii hyvin Hollannissa

amsterdam. Hollantilaiset rakentavat jälleen tuulimyllyjä. Niitä voi nähdä pitkin poikin rannikkoa satamakaupunkien ulkopuolella: valkoisia, korkealle kohoavia myllyjä, joiden kapeat siivet pyörivät laiskasti Pohjanmeren tuulessa.

Nämä myllyt tuottavat tietenkin sähköä. Hallitus on rakentanut valtavan tuulimyllypuiston kauas rannikolta, missä ne eivät häiritse turisteja. Toinen on suunnitteilla.

Mutta Hollanti rakentaa ja kunnostaa myös niitä perinteisiä tuulimyllyjä, joita on pitkään nähty koristamassa maalaismaisemaa. Niistä Hollanti tunnetaan, kuten tulppaaneista ja Gouda-juustostakin.

Viime vuonna hallitus myönsi 50 miljoonaa euroa 120 vanhan myllyn kunnostamiseen. Yhteensä Hollannissa on 1 040 myllyä.

"Uusi kukoistuskausi, se on ehkä turhan voimakas ilmaus", sanoo Leo Endedijk, myllyjen kunnostusta ajavan Dutch Mills -ryhmän johtaja. Tuulimyllyjen kunnostamiseen erikoistuneilla ammattilaisilla ei ole Endedijkin mukaan edes riittävästi kapasiteettia valtaisaan urakkaan.

Kiinnostus vanhoja myllyjä kohtaan on elpynyt, sillä syntyperäiset hollantilaiset ovat alkaneet globalisaation keskellä kiinnostua juuristaan.

"Siinä on mukana pieni annos kansallisylpeyttä", sanoo Lukas Verbij. Hänen yrityksensä Verbij Hoomade on johtavia myllyjen kunnostajia.

Yksi syy tuulimyllyjen renessanssiin löytyy kiinnostuksesta perinneruokaan. Leipuri Patrick Langkruis käyttää tuotteissaan ainoastaan perinteisessä tuulimyllyssä jauhettuja jauhoja. "Jauhojen maku on täyteläisempi. Niissä on enemmän aromeja. Se johtunee siitä, että jyvät jauhetaan hitaasti."

Langkruis saa jauhot Karel Streumerilta. Streumer on jauhanut viljaa jo kahdeksan vuotta Rotterdamin laidalla sijaitsevassa myllyssään.

Myllyssä käytetään teknologiaa, joka ei ole muuttunut sitten rakennusvuoden 1727. Valtavat jauhinkivet ja suunnattoman suuret puurattaat saavat vierailijan tuntemaan, että hän seisoo ison kellon sisällä.

Vehnän lisäksi Streumer jauhaa myös eksoottisempia viljalajeja, kuten durraa ja hirssiä. Asiakkaat edustavatkin monia kansallisuuksia. Joukossa on etiopialaisia, marokkolaisia ja turkkilaisia. 80 prosenttia asiakkaista on kotoisin muualta kuin Hollannista.

Etniset ravintolat eivät silti riitä pitämään mylläreitä leivän syrjässä. Streumer kertoo, ettei hän tulisi toimeen ilman viikonloppuisin päivystäviä vapaaehtoistyöntekijöitä. "On vaikea ansaita niin paljon, että voisi sekä pitää myllyn hyvässä kunnossa että maksaa työntekijöille", hän sanoo.

Myllyn rakentajille perinteiset myllyt ovat hyvää bisnestä.

"Uusi rakennusaalto on alkamassa", Verbij sanoo viitaten hallituksen myöntämiin tukiaisiin. Hän on juuri saanut valmiiksi 1,2 miljoonan euron hankkeen, jossa kunnostettiin mylly Soestin kaupungissa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi