USA:n esikunnassa kiistellään sodan seuraavista askeleista

TAMPA, FLORIDA. Yhdysvaltojen joukkoja Irakissa komentavassa esikunnassa Centcomissa on harhaanjohtavan hiljaista. Esikunnan kotipaikkana olevassa MacDillin lentotukikohdassa hävittäjäliikenne ei revi korvia eikä hermoja. Hallintorakennusten takaa kiitoradalta nousee hyvin harvakseen ilmavoimien tankkauskoneita. Enimmäkseen tuuli vain suhisee Floridan palmuissa.

Rakennusten sisällä on kuitenkin käyty ja käydään ratkaisevia yhteenottoja siitä, miten Yhdysvallat sotii Irakissa. Sota on tullut kaikilla mittareilla suunnattoman paljon kalliimmaksi kuin täällä alussa ennustettiin, sen kuudes vuosi on alkamassa, eikä loppu ole näkyvissä.

Tämänhetkisen suunnitelman mukaan Yhdysvallat vetää heinäkuuhun mennessä Irakista sinne viime vuonna lähetetyt 30 000 sotilaan lisäjoukot, mutta pysäyttää vetäytymiset siihen. Centcomissa joudutaan selittämään, miksi 130 000 yhdysvaltalaista vielä sotii Irakissa sen jälkeen, ja kuinka pitkään.

"Kun vetäytyminen on valmis, aloitamme melko säännöllisen, kentällä olevien komentajien tekemän arvioinnin siitä, kuinka paljon joukkoja tarvitaan", kertoi kontra-amiraali John Miller, joka on Centcomin strategisen suunnittelun varajohtaja.

"En voi kertoa, kestääkö kuusi kuukautta vai neljä kuukautta vai kuukauden päättää, mitä teemme seuraavaksi, koska komentajat tekevät analyysin reaaliajassa", hän sanoi. Centcomin komentaja amiraali William Fallon selitti samaa asiaa Yhdysvaltain kongressin valiokunnille pari päivää aiemmin. Pari päivää Millerin haastattelun jälkeen Fallon ilmoitti eroavansa Centcomin komentajan tehtävistä.

Virallinen syy Fallonin eroilmoitukseen oli erilinjaisuus Iranista presidentti George W. Bushin kanssa. Useiden yhdysvaltalaislähteiden mukaan tärkein erimielisyys koski kuitenkin nimenomaan Irakia ja siellä olevien amerikkalaisjoukkojen kotiuttamisia.

Kovia kiistoja on tiettävästi ollut ainakin Fallonin ja Irakissa Yhdysvaltain joukkoja komentavan kenraali David Petraeusin välillä. Petraeus on organisaatiossa Fallonin alainen.

Verkossa sitkeästi kiertävän tiedon mukaan Fallon on tokaissut Petraeusille, että tämä on "pieni perseennuolija pelkuri" (an ass-kissing little chickenshit). Fallon on kiistänyt sanoneensa niin, mutta miesten tulehtuneita suhteita ei kiistä kukaan.

Uusien joukkojen lähettäminen Irakiin viime vuonna, ja kotiuttamisten keskeyttäminen tänä vuonna, ovat molemmat nimenomaan Petraeusin suunnittelemia toimia. Joukkojen lisäyksen myötä pääkaupunki Bagdadissa ja keskisessä Anbarin maakunnassa raivoava väkivalta väheni selvästi.

Centcomissa myönnetään, että väkivallan väheneminen ei ollut ainoastaan Petraeusin suunnitelman ansiota.

"Tietty tehokkuus tuli lisäjoukoista, tietty olosuhteiden muuttumisesta Irakissa ja tietty tavasta, jolla liittouman joukot sotivat", sanoi kontra-amiraali Miller.

Veriset iskut Irakissa kuitenkin jatkuvat. Rauhoittuminen on pysähtynyt, ja väkivallan lisääntymisestäkin on oireita samalla, kun ensimmäisiä lisäjoukkoja kotiutetaan.

Petraeusin ehdottama lisäaika ehkä estää tilanteen luisumisen entiseen hirveyteensä ainakin ennen kuin Bush luovuttaa presidentin tehtävät seuraajalleen ensi tammikuussa. Muita Irakiin huolenaiheita se ei ratkaise, ja joitakin se pahentaa.

Fallonin tehtävä Centcomin komentajana kattoi Irakin lisäksi esikunnan vastuulla olevan 27 maan alueen Lähi-idässä ja Afrikassa. Hän on aiemmin epäillyt Yhdysvaltain mahdollisuutta reagoida uusiin kriiseihin alueella niin kauan kun sen asevoimista niin suuri osa on sidottuna Irakiin.

Toinen huolenaihe on ollut Irakissa olevien joukkojen määrä myös supistusten jälkeen.

Supistusten jälkeen Yhdysvalloilla olisi Irakissa 15 rykmentin verran taistelujoukkoja. Useiden arvioiden mukaan sekin on aivan liikaa näin pitkäksi ajaksi Yhdysvaltain asevoimien nykyiselle kestokyvylle.

Joukkojen määrä ei ylipäätään ole ratkaisu ongelmaan, sanoo Washingtonissa Yhdysvaltain asevoimien muutostarpeita tutkinut David Gompert, joka kuuluu Yhdysvaltain raskaimman sarjan tutkimuslaitoksen Rand Corporationin johtoon.

"Olemme liian riippuvaisia laajasta voimankäytöstä", sanoi Gompert, jonka mielestä keskittyminen sotilaalliseen voimaan estää Irakissa ja muuallakin tarvitun siviilikriisinhallinnan kehittämisen Yhdysvalloissa.

Centcomisssa Miller myöntää ongelman.

"On vaikea sotia ja muuttua samaan aikaan", hän sanoi.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi