Uganda hakee kompromissia sotarikossyyllisten rankaisemiseen

Ugandan hallitus on aloittanut vuoropuhelun sisällissodan uhrien kanssa siitä, miten sotarikoksiin syyllistyneitä tulisi rankaista. Sisäministeri Ruhakana Rugundan mukaan uhrien toiveita kuunnellaan, koska "heidän näkökulmansa on olennainen rikosvastuun ja sovinnon takaamiseksi".

Britannian yleisradioyhtiö BBC:n ohjelmassa viime viikolla esiintynyt Rugunda sanoi, että Ugandaan saatetaan luoda ainutlaatuinen tuomioistuinjärjestelmä, joka perustuu "perinteisiin arvoihin".

Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC on kuitenkin toistuvasti ilmoittanut, ettei Herran vastarinta-armeijan (LRA) sotarikoksista syytetyille johtajille ole muuta tietä kuin kansainvälinen oikeus.

"Rikolliset pyytävät syytesuojaa muodossa tai toisessa ehtona väkivaltaisuuksien lopettamiselle. – – Minä kutsun sitä kiristykseksi", ICC:n pääsyyttäjä Luis Moreno-Ocampo muotoili oikeuskonferenssissa Saksan Nürnbergissä kesäkuussa.

Ugandalaisen oikeustieteilijän Moses Okellon mukaan ICC:n joustamattomuus voi uhata Ugandan rauhanprosessia. Refugee Law Project -järjestössä tutkimuspäällikkönä työskentelevä Okello pitää ongelmallisena esimerkiksi sitä, ettei ICC:llä ole valtuuksia ulottaa tutkintaa vuotta 2002 edeltävälle ajalle.

"Meidän tietojemme mukaan Ugandan armeijan väkivalta LRA:ta kohtaan oli hyvin voimakasta konfliktin alkuvuosina. Vasta tämän jälkeen LRA kovensi otteitaan", Okello sanoo puhelinhaastattelussa Kampalasta.

Hän arvostelee ICC:tä myös siitä, ettei se ota huomioon paikallista kulttuuria, sen oikeuskäsityksiä ja keinoja ratkaista konflikti.

"ICC:ltä puuttuu kyky lähestyä tilannetta kontekstisidonnaisesti. Sillä ei ole esimerkiksi minkäänlaisia keinoja käsitellä konfliktin spirituaalista ulottuvuutta."

Okellon mukaan ICC:n ja Ugandan hallituksen tulisi pattitilanteen ratkaisemiseksi etsiä kompromissia kansainvälisen oikeuden ja perinteisen oikeuden välimaastosta.

"Mato oput -rituaalista voisi käyttää sen sovintoa luovat elementit. Tähän voitaisiin lisätä rangaistuselementtejä, jotka ovat linjassa kansainvälisen oikeuden kanssa", hän sanoo.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi