Ulkomaalaisvirasto alkoi antaa karkotuspäätöksiä somalialaisille

Suomi aikoo karkottaa rikoksia tehneitä Etelä-Somaliaan vastoin YK:n pakolaisjärjestön suositusta
Osa ollut yli 10 vuotta Suomessa

23.7.2006

Helsingin Sanomat

Ulkomaalaisvirasto (Uvi) on alkanut antaa karkotuspäätöksiä somalialaisille heidän Suomessa tekemiensä rikosten vuoksi.

Ainakin kahdeksaa ihmistä odottaa paluu Somaliaan jopa yli kymmenen Suomessa vietetyn vuoden jälkeen, jos päätökset saavat lainvoiman.

Vakaviinkin rikoksiin syyllistyneet somalialaiset ovat tähän asti voineet olla melko varmoja siitä, ettei Uvi karkota heitä takaisin Somaliaan maan epävarman tilanteen takia.

Suomi on palauttanut toistaiseksi vain yhden rikoksiin syyllistyneen miehen Somalimaahan Somalian pohjoisosaan kevättalvella 2004.

Ulkomaalaisvirasto on ratkaissut heinäkuussa 13 karkotusesitystä, jotka poliisi on tehnyt rikoksiin syyllistyneistä. Uvi päätti karkottaa kahdeksan ihmistä ja hylkäsi viisi esitystä.

Karkotettavien määrä voi yhä kasvaa, sillä viraston käsiteltävänä on vielä esitykset 13 muun somalialaisen karkottamisesta.

Uvin alueyksikön johtajan Esko Revon mukaan useimmat karkotettavat ovat syyllistyneet väkivaltarikoksiin.

"Erilaisia rikoksia on tehty laidasta laitaan ja paljon", hän luonnehtii.

Ulkomaalaisvirasto on harkinnut karkotusesityksiä ratkaistessaan, vaarantavatko kyseiset ihmiset yleistä turvallisuutta ja järjestystä Suomessa. Toisaalta Uvi on ottanut päätöksissään huomioon, kuinka vahvat siteet karkotetuksi esitetyillä on ehtinyt muodostua Suomeen.

"Olemme hylänneet joitakin karkotusesityksiä, kun ihmiset ovat tulleet hyvin nuorina Suomeen ja heillä on enemmän siteitä tänne kuin Somaliaan", Uvin maahanmuuttoyksikön johtaja Heikki Taskinen huomauttaa.

Karkotuspäätöksen saaneet ovat parikymppisiä ja sitä vanhempia. He ovat asuneet Suomessa muutamasta vuodesta yli kymmeneen vuoteen. Nuorimmat ovat saapuneet tänne noin kymmenvuotiaina.

Suomi on palauttamassa ihmisiä Etelä-Somaliaan vastoin YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n suositusta.

"Karkotettavien joukossa on ihmisiä, jotka ovat tulleet eteläisestä Somaliasta Mogadishun ympäristöstä ja pohjoisesta Somalimaasta ja Puntmaasta", Repo myöntää.

UNHCR suosittelee, että valtiot myöntäisivät Etelä- ja Keski-Somaliasta saapuville turvapaikan tai muuta suojelua alueiden turvattomuuden vuoksi.

Pakolaisneuvonta-järjestön vanhempi lakimies Kirsi Hytinantti ihmettelee Uvin ratkaisuja.

"Pakolaisneuvonta katsoo, että Suomen tulisi noudattaa UNHCR:n suositusta ja olla palauttamatta ihmisiä Etelä- ja Keski-Somaliaan yhä huolestuttavan ihmisoikeustilanteen vuoksi", hän moittii.

Hytinantin mukaan tällaiset karkotukset saattavat rikkoa Suomea velvoittavia palautuskieltoja. Sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen että Suomen lainsäädännön mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa palautettava voi joutua kidutuksen tai muun epäinhimillisen kohtelun kohteeksi.

"Tutkimme aina, joutuisiko karkotetuksi esitettävä henkilö epäinhimillisen kohtelun kohteeksi. Jos olemme päätyneet karkottamaan jonkun, niin siinä yksittäistapauksessa tällaista vaaraa ei ole ollut", Uvin Esko Repo sanoo.

Hän huomauttaa, että korkein hallinto-oikeus on antanut ennakkoratkaisun, jonka mukaan kaikki Etelä- ja Keski-Somaliasta tulleet eivät ole suojelun tarpeessa.

Yksikään tuore karkotuspäätös ei ole saanut vielä lainvoimaa, joten ketään ei ole toistaiseksi poistettu maasta. Karkotuspäätöksen saaneet voivat valittaa asiasta hallinto-oikeuteen.