Vartijat vähentäneet häiriöitä Berliinin ongelmakouluissa

berliini. Kaksi tyttöä, joista toinen huivipäinen, yrittää sisään Thomas Morus -kouluun. Vartija Manfred Weber pysäyttää heidät. "Minne matka?"

Tytöt kertovat haluavansa mennä moikkaamaan kavereitaan.

"Ei onnistu. Teillä on koulupäivä ohi, ja säännöt ovat sellaiset, että koulun jälkeen sisälle ei ole asiaa."

"Bitte, bitte!" tytöt anelevat.

Englantilaisen valistusfilosofin Thomas Moren (latinaksi Morus) mukaan nimetty koulu on yksi niistä 16:sta Berliinin Neuköllnin kaupunginosan kouluista, jotka runsas vuosi sitten päättivät turvautua yksityisen vartiointiliikkeen palveluksiin.

"Tilanne alkoi mennä mahdottomaksi. Välitunnit olivat yhtä mellakkaa, kun ulkopuolelta alkoi tulla 'vierailijoita' koulun pihamaalle", sanoo johtajaopettaja Volker Steffens.

Vierailijat olivat joidenkin oppilaiden vanhempia sukulaisia tai kavereita, Steffensin mukaan toimettomia maahanmuuttajanuoria, joille tappelunnujakat toivat virkistystä tylsään päivään.

Neukölln tunnetaan Berliinin ongelmakaupunginosana, jossa joka neljäs asukas on maahanmuuttajataustainen, useimmiten myös työtön.

Thomas Morus -koulu puolestaan lukeutuu ongelma-alueen peruskouluihin (Hauptschuleen), Saksan sekalaisen koulujärjestelmän alimpaan kastiin.

Varsinkin suurkaupungeissa ne ovat saaneet ikävän leiman; niillä on liikanimi Restschule, ylijäämäkoulu. Näissä 5.–9.-luokkalaisten kouluissa oppilaiden enemmistö on maahanmuuttajien lapsia. Esimerkiksi Thomas Morusissa 80 prosenttia on ulkomaalaisia, jotka edustavat 40:tä kansallisuutta.

Sopeutumisongelmat ja järjestyshäiriöt ovat saavuttaneet viime vuosina sellaiset mittasuhteet, että Neuköllnissä opettajien ja virkamiesten ei ole enää tarvinnut harrastaa poliittista korrektiutta.

Johtajaopettaja Steffens tilittää avoimesti maahanmuuttajien "alaluokasta", "puuttuvasta henkisestä kapasiteetista" ja perheistä, joissa "Allah on pomo".

Opettajien käsityksen mukaan monet oppilaat elävät kovassa henkisessä paineessa, joka syntyy kodin uskonnollisten perinteiden ja koulun tarjoaman vapauden ristiriidasta.

"Lapsi tai nuori joutuu pelkäämään, että joutuu erilleen perheestään, minkä jälkeen jäljellä ei ole mitään", sanoo Bettina Engel, yksi koulun opettajista.

Engel kertoo oppilaastaan, jonka äiti lähetti vuodeksi Libanoniin isänsä luo oppimaan kunnollisen musliminaisen elämää.

Neuköllnissä koko ikänsä asunut Engel kuvaa työtään enemmän sosiaalityöntekijän kuin opettajan työksi.

Järjestyshäiriöt ovat vähentyneet Thomas Morus -koulussa vartijoiden tulon myötä.

"Ulkopuoliset eivät edes enää yritä sisään", Volker Steffens sanoo.

Alun perin päätös vartiointifirmaan turvautumisesta oli kuitenkin vaikea ja syntyi vasta tiukan äänestyksen jälkeen.

"Päätös merkitsi tietyistä kuvitelmista luopumista. Ei kukaan oikeastaan halunnut, että koulusta tulee linnake niin kuin jossain Amerikassa."

Opettajakunnassa kukaan ei usko, että vartijapalveluista voitaisiin luopua. Rauhattomuuden taustasyyt, esimerkiksi maahanmuuttajien työttömyys, eivät Berliinissä suinkaan ole vähenemään päin.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi