Venäjä pitää Itämeren alueella suuret sotaharjoitukset

Venäjä pullistelee sotilaallisia lihaksiaan poikkeuksellisen näyttävästi Itämerellä ja sen lähialueilla elo–syyskuun aikana.

Suomen kupeessa Laatokan ympäristössä on jo alkanut puolitoista kuukautta kestävä Ladoga-2009-sotaharjoitus, uutistoimisto Ria Novosti kertoo sotilaslähteisiin viitaten.

Syyskuussa pidetään Kaliningradissa ja Valko-Venäjällä Zapad-2009-sotaharjoitus.

Venäjän asevoimien komentaja, kenraali Nikolai Makarov, sanoi Ria Novostin mukaan, että harjoituksiin osallistuu yli 60 000 sotilasta.

Ladoga-2009-harjoituksessa ovat mukana Leningradin sotilaspiirin kaikki yksiköt, useita joukko-osastoja Siperian sotilaspiiristä, sisäministeriön ja rajavartioston joukkoja sekä Itämeren ja pohjoisen laivastot.

Venäjä lähettää Zapad (länsi) -harjoitukseen joukkojaan Valko-Venäjälle, joka on sopinut Venäjän kanssa yhteisestä ilmapuolustuksesta. Zapad-harjoitukset ulottuvat myös Venäjän puolelle. Ruotsalaislähteiden mukaan Zapadissa on mukana muun muassa maahanlaskujoukkoja, satoja panssareita, lentokoneita ja helikoptereita.

Lopullista totuutta on tosin vaikea saada selville, sillä osa sotilaista ja kalustosta voi olla kartoilla liikuteltavia "virtuaalijoukkoja".

Monet sotilasasiantuntijat niin Venäjällä, Ruotsissa kuin Suomessa pitävät etenkin Ladoga-2009:n yhtenä tavoitteena Venäjältä Saksaan kaavaillun Nord Stream -kaasuputken suojaamisen harjoittelua. Kaasuputki aiotaan rakentaa Itämeren pohjaan.

Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen dosentti Alpo Juntunen muistuttaa, että energiakuljetusten turvaaminen on oleellinen osa Venäjän sotilasoppia, kuten monien muidenkin maiden.

"Venäjä haluaa huolehtia siitä, että Itämeri säilyy vakaana kuljetusreittinä. Venäläiset haluavat hoitaa tämän sotilaallisesti, eihän heillä ole muita keinoja", Juntunen sanoo.

Alpo Juntusen mukaan Itämeren kansainvälispoliittinen, geopoliittinen ja strateginen asema on kasvamassa Nord Stream -hankkeen myötä. Luonnollisesti Venäjänkin kiinnostus Itämerta kohtaa lisääntyy entisestään.

Suomessa kaasuputkihanketta pidetään lähinnä ympäristökysymyksenä, kun Ruotsissa on huolehdittu sen turvallisuuspoliittisesta ulottuvuudesta. Baltian maissa putkea on luonnehdittu jopa uudeksi Molotovin–Ribbentropin sopimukseksi.

"Ruotsalaiset ovat selvästi hermostuneet asiasta, koska he ajoivat alas Itämeren puolustuksensa Neuvostoliiton romahdettua. Nyt he ovat huolestuneet siitä, että venäläiset tulevat jälleen tänne", Juntunen sanoo.

Ulkoministeriön suunnittelu- ja tutkimusyksikön erikoistutkija Hiski Haukkala ei pidä kaasuputkihanketta ja Venäjän kiinnostusta Itämerta kohtaan huolestuttavana kehityksenä turvallisuustekijöiden kannalta.

"Mikäli tällainen kriittinen infrastruktuuri lasketaan merenpohjaan, niin kyllä sitä tarvittaessa tietysti puolustetaan. Ei siinä ole sen kummallisempaa", Haukkala sanoo.

Vaikka Itämeren merkitys kasvaakin, Haukkalan mukaan Venäjällä ei ole alueella ensisijaisesti sotilaspoliittisia intressejä, vaan pikemminkin kaupallisia ja logistisia.

"Venäjän sotilaspoliittiset intressit löytyvät muualta kuin pohjoisesta ja lännestä", Haukkala toteaa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi