Vesipula piinaa kohta joka kolmatta ihmistä maapallolla

Planeettamme on ajautumassa "vesivararikkoon". Näin todettiin maailman viidennessä vesifoorumissa, joka päättyi viime viikolla Istanbulissa.

Loppulausumaan jäi kirjaamatta toive, että puhtaan ja makean veden saanti olisi ihmisen perusoikeus, ei vain perustarve.

Vesipulasta voi kärsi vuoteen 2030 mennessä 3,9 miljardia ihmistä. Toimivan vesi- ja jätehuollon toteutus maksaisi ensi alkuun 200 miljardia dollaria vuodessa.

Vesikriisi näkyy jo lähes kaikkialla, rikkaissakin maissa.

Las Vegasin väestö on kasvanut viidessä vuodessa 400 000 hengellä. Samaan aikaan vedenkulutus on vähentynyt 18 prosenttia.

Kaupungin lähellä sijaitsee Black Mountain -golfklubi. Viime kesänä 22 hehtaaria sen golfkentistä muokattiin uuteen uskoon. Nurmikon tilalle tulee sora- ja kaktusmaisemointia. Näin klubi säästää 50 000 dollaria kastelukuluja vuodessa.

BBC:n kesäkuinen raportti kertoi, että Las Vegasin vesiviranomaiset maksavat jokaisesta puretusta nurmineliöstä korvausta 1,5 dollaria.

USA:n luoteisosaa on koetellut kuivuus jo kahdeksatta vuotta. Alueen vesisuoni on Kalliovuorilta alkava Coloradojoki. Sen varassa elää kymmeniä miljoonia ihmisiä.

Joki on kutistunut kymmenesosaan alkuperäisestä. 1930-luvulla rakennetun Hooverin padon tekoallas on puolillaan. Veden kulutusta on pakko rajoittaa.

Las Vegasiin on perustettu vesipoliisi, joka tarkkailee mahdollisia vuotoja ja huolimattomasti käytettyjä kastelulaitteita. Uusille asuinalueille ei saa enää rakentaa puutarhoja.

Kiinassa väestön vesihuollon turvaamiseksi on tehty valtavia patoja ja kanavointeja. Pian rakennettaneen kolme kanavaa Jangtsejoesta pohjoiseen.

"Yhtä siirrettyä vesikuutiometriä kohden haihtuu vettä neljä kuutiometriä", vesiasiantuntija Olli-Pekka Haavisto Maan ystävistä sanoo.

Hän osallistui lokakuussa Pekingissä Aasian ja Euroopan kansalaisjärjestöjen foorumiin.

Kiinan suurista joista 80 prosenttia on pahasti vaurioitunut.

Haaviston mukaan paniikkimieliala kytee talouskasvun pinnan alla. Varaympäristöministeri Pan Yue totesi China Daily -lehdessä, että Kiinan ympäristö on katastrofin partaalla.

"Hiekkaa pyörittävät mustat myrskyt ovat yleistyneet. Viime toukokuussa puolen kilometrin korkeuteen kohonnut hiekkapyörre koetteli Pekingin ympäristössä 270 miljoonaa ihmistä."

"Ympäristöjärjestöjen toiminta maassa on nyt sallitumpaa kuin muiden kansalaisjärjestöjen", Haavisto kertoo muutoksesta.

Joki- ja järvialueet pienenevät ja saastuvat. Esimerkiksi Venäjän sisämaan vesistöistä 75 prosenttia on saastunut. Araljärvi on kutistunut viidesosaan. Laivoja makaa hiekalla. Kalaa pitää tuoda entisten rantojen asukkaille.

Araljärvi kuivui, kun siihen laskevat joet ohjattiin puuvillapeltojen kasteluun.

"Puuvillasta viidesosa kulutetaan EU:ssa. Viidesosa Aral-järven kuivumisesta johtuu siis meistä eurooppalaisista", Haavisto toteaa.

Afrikassa Tšadjärvi on kutistunut 25 000 neliökilometristä 1 500:aan. Pääsyynä on kosteikkojen kuivattaminen. Niitä on pidetty joutomaana.

Tiibetissä ylängön jäätiköiltä alkunsa saavan Indusjoen laakso oli aikanaan maailman tuottoisimpia alueita. Joen vesien kanavoiminen pelloille on muuttanut tilanteen. Maa on käynyt elottomaksi.

Maapallon kaikesta vedestä makeaa vettä on alle kolme prosenttia.

Makeasta vedestä noin 70 prosenttia on jäätiköissä ja pysyvissä lumipeitteissä. Vajaa kolmaosa on pohjavesissä, kosteikoissa ja ikiroudassa.

Ainoastaan prosentin osia maapallon makeasta vedestä on joissa ja järvissä.

"Makea vesi uusiutuu ja puhdistuu jatkuvasti, mikäli kiertokulku ei katkea. Ratkaisevaa on myös, missä olomuodossa – sulana vai jäätyneenä – vesi on", sanoo Haavisto.

Veden kiertokulkua planeetalla voidaan verrata ihmisen verenkiertoon. Vesi, kuten verikin, kuljettaa elintärkeitä ravinteita.

Jos kiertokulku häiriintyy, se voi näkyä biodiversiteetin rajuna kaventumisena.

Intian niemimaan eliöstön määrän esimerkiksi arvellaan vähenevän 60–80 prosenttia vuosina 2000–2030.

Kuivilla alueilla vettä nostetaan yhä tehokkaammilla porakaivoilla. Tästä seuraa, että pohjavesi vajoaa entistä syvemmälle. Uuden pohjaveden tihkuminen nostetun tilalle voi kestää alueesta riippuen viikoista tuhansiin vuosiin.

"Vuoristojäätiköt ovat ilmastonmuutoksen unohdetuin osa. Lumihuippuiset vuoret ovat ihmiskunnan vesitorneja, makean veden vesivarastoja, jotka takaavat vedensaannin kuivalla kaudella", Haavisto sanoo.

Kuumana kautena vuoristojäätiköt alkavat sulaa. Ne luovuttavat vettä jokiin, jotka muuten kuivuisivat. Vuoristojäätiköiltä tihkuva vesi auttaa kuivan kauden yli.

Mutta globaalin lämpenemisen takia uutta jäätä ei enää synny talvikausina riittävästi.

Himalajan pienemmät jäätiköt häviävät tätä menoa 10–40 vuodessa. Kuuma aika alkaa entistä aikaisemmin ja on entistä pidempi.

Vettä tulvii vuorilta niin rajusti, että vesi ei ehdi imeytyä maaperään.

Tiibetin ylänköä reunustavat Himalajan, Hindukusin, Pamirin, Kunhun Shanin ja Tien Shanin vuoristot jäätiköineen ovat maailman suurin makean veden lähde napa-alueiden ulkopuolella.

Sieltä pulppuavat virrat antavat veden 40 prosentille maapallon väestöstä. Tämä lähde on hupenemassa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi