Villisiat sytyttivät luokkasodan Ruotsissa

mörkö. Tavalliset maanviljelijät ja vanha maa-aateli ovat ajautuneet katkeraan riitaan villisioista Ruotsissa.

Villisioista on tullut kasvava ongelma Etelä- ja Keski-Ruotsin maaseudulla. Kolmessa vuosikymmenessä kanta on kasvanut noin nollasta likipitäen sataantuhanteen. Sikojen räjähdysmäistä lisääntymistä ei tunnu estävän mikään.

Tunnin ajon päässä Tukholmasta villisiat syövät viljaa ja vihanneksia, tallovat peltoja ja uskaltautuvat jopa pihapiireihin. Viljelijät istuvat sään salliessa usein öitä peltojensa laidoilla ja yrittävät ampua sikoja.

Suurmaanomistajat järjestävät mielellään metsästysretkiä linnoistaan. Viljelijät arvostelevat, että kreivit kasvattavat keinotekoisesti sikakantaa ruokkimalla niitä.

"Tilanne muuttui olennaisesti, kun markkinoille ilmaantuivat maksulliset metsästysretket", maanviljelijä Sune Karlsson sanoo.

Hänen kaurapellostaan on isoja laikkuja poljettu lakoon.

Viljelijöiden syyttävä sormi osoittaa Mörkön saarella sijaitsevaan Hörningsholmin linnaan, jota isännöi kreivi Carl Bonde.

Kreivi myöntääkin, että Hörningsholmin mailla kylvetään kokonaisia kaurapeltoja vain villisikojen syötäväksi.

Lisää aiheesta sunnuntain Helsingin Sanomissa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi