Viro ja Puola puolustavat Georgiaa venäläisiä verkkohyökkäyksiä vastaan

Hakkerit tunkeutuivat Georgian hallituksen nettisivuille perjantaina 8. elokuuta ja jättivät jälkeensä kuvia, joissa rinnastettiin presidentti Mihail Saakašvili ja Adolf Hitler.

Seuraavana päivänä verkkohyökkäys lamautti koko sivun toiminnan. Myös Georgian presidentin nettisivut kaatuivat jouduttuaan massiivisen palvelunestohyökkäyksen kohteeksi.

Samaan aikaan Venäjän tankit vyöryivät Etelä-Ossetiaan ja pommikoneet iskivät ympäri Georgiaa. Hyökkäykset verkossa jatkuivat ja kiihtyivät samaa tahtia tykistötulen kanssa.

Viro joutui samanlaisen lamauttavan verkkohyökkäyksen kohteeksi keväällä 2007. Kohteena olivat parlamentti, puolustusministeriö, koulut, sanomalehdet ja pankkien sivut.

Viron ja Venäjän olivat kiristyneet, kun Pronssisoturi-patsas siirrettiin pois Tallinnan keskustasta. Silloin, kuten Georgiankin tapauksessa, verkkohyökkäyksen syypäänä pidettiin Venäjää. Georgiassa datapommituksen rinnalla alkoi todellinen sota.

Sotaa käyvä Georgia ei toiveistaan huolimatta ole saanut sotilaallista apua lännestä tai mistään muualtakaan, mutta kybersodassa apuun riensivät Viro ja Puola. Viron tietoverkkojen turvallisuudesta vastaavan Cert-EE:n kaksi asiantuntijaa matkustivat Computerworld-lehden mukaan viime tiistaina Georgiaan auttamaan venäläisiä verkkohyökkäyksiä vastaan.

Puola puolestaan lainasi presidenttinsä nettisivuilta tilaa Georgialle, jotta se voi julkaista omia tietojaan sodan kulusta.

Informaatiosodankäynnin asiantuntijan, everstiluutnantti Jari Rantapelkosen mukaan verkkohyökkäykset kuuluvat nykyään "normaaliin sodan kaavaan". Asiantuntijat voivat jopa arvioida verkkohyökkäysten ja nettipropagandan määrästä, missä vaiheessa konfliktia ollaan.

Sama kaava toistui Rantapelkosen mukaan Venäjän hyökätessä Ťsetsheniaan syksyllä 1999 sekä Yhdysvaltain hyökätessä Afganistaniin syksyllä 2001 ja Irakiin 2003.

Ja nyt siis Georgiassa.

Maailmalla puhutaan jo yleisesti verkkosodankäynnistä. Foreign Policy -lehti ennusti viime marraskuussa, että vuosi 2008 tullaan muistamaan juuri kybersotien alkamisesta.

Silti asiantuntijoilla ei ole varmaa tietoa siitä, käyvätkö verkkosotaa valtiot, rikollisjengit vai yksittäiset kansalaiset.

Esimerkiksi tietoturvayhtiö F-Securen tutkimuspäällikön Mikko Hyppösen mukaan todellinen verkkosodankäynti on vielä kokematta. Hallitusten tai armeijoiden välisiä verkkohyökkäyksiä ei ole vielä tehty missään päin maailmaa, Hyppönen sanoo.

Sen sijaan kansainväliset kriisit heijastuvat Hyppösen mukaan verkkoon. Kun tanskalaislehti julkaisi Muhammed-pilakuvia, arabimaista hyökättiin Tanskaan.

Kun yhdysvaltalainen vakoilukone törmäsi kiinalaishävittäjään keväällä 2001, Kiinasta hyökättiin Yhdysvaltoihin.

Georgian kybersodan takana voi olla samoja pahankurisia poikaporukoita, jotka täyttävät sähköpostilaatikot roskapostilla. Nettisivut saadaan kaadettua, kun sinne pyritään miljoonilta koneilta samaan aikaan. Tämä onnistuu niin sanotulla botnetillä, eli haittaohjelman avulla haltuun otettujen kotikoneiden verkostolla. Botnetin voi vuokrata netin alamaailmassa kuka tahansa noin sadalla dollarilla päivässä.

Verkkohyökkäykset ovat it-ajan sissisotaa, joka tulee halvaksi maataistelujen miljardikuluihin verrattuna.

Eniten verkkohyökkäyksiä maailmassa tehdään juuri Venäjältä käsin. Se ei tarkoita, että valtio olisi sekaantunut hyökkäyksiin. Sen rooli voi olla se, että poliisi katsoo nettirikollisten toimintaa läpi sormien. Hyökkääjät voivat olla hallitusta myötäileviä isänmaallisia ryhmittymiä tai mainetta haluavia hakkereita.

Viron patsasmellakan aikana arveltiin Venäjän valtion edustajien toimineen it-agitaattoreina lietsomalla virolaisvastaisuutta ja antamalla neuvoja verkkohyökkäysten tekemiseen keskustelupalstoilla.

Valtiot varustautuvat kilpaa nyt myös kybersodankäyntiin. George W. Bush käynnisti viime tammikuussa hankkeen, joka kehittää liittovaltion verkkojen turvallisuutta. Toukokuussa Nato päätti perustaa Viroon informaatiosodankäynnin tutkimus- ja koulutuskeskuksen.

Mutta mistä sitten tiedämme, milloin kyseessä on suurimittainen valtioiden välinen kybersota? Hyppösen mukaan asia ei voi jäädä epäselväksi.

"Jos Venäjä tekisi armeijavetoisen verkkohyökkäyksen, se olisi vaikutuksiltaan ihan toista luokkaa kuin Georgian tai Viron tapaukset."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi