Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Höttösanoja tuottavat kaikki organisaatiot – julkisen puolen johtamisen erottaa yritysjohtamisesta vain oppositio

Ura
 
Pekka Seppänen
Kirjoittaja on valmentaja ja neuvonantaja.

Pääministeri Juha Sipilä johtaa Suomea kuin yritystä. Näin sanovat ne, jotka pitävät tätä hyvänä asiaintilana, ja ne, jotka ovat huolissaan.

Kaikki ovat ilmeisesti samaa mieltä siitä, että yrityksiä johdetaan eri tavalla kuin julkisia toimijoita kuten hallitusta.

Mikä se ero on? Eroa ei ole ainakaan siinä, miten asioista puhutaan. Kummallakin puolen aitaa sorvaillaan höttösanoja, ja jos sattuma johtaa hyvään lopputulokseen, todetaan, että tätähän me juuri tavoittelimme. Parhaat strategiat laaditaan aina jälkikäteen.

Jos paatoksenteossa ei ole eroa, niin päätöksenteossa on. Julkisella sektorilla valmistellaan ensin ja päätetään vasta sitten. Yrityksissä toimitaan päinvastoin. Ensin päätetään ja sitten vasta valmistellaan.

Jos yritys olisi kesämökin rakentaja, se päättäisi ensin, että kesämökki olisi kiva, koska kaikilla muillakin on kesämökki. Ostetaan siis heti tontti ja kutsutaan kaverit talkoisiin. Kyllä siitä mökki syntyy.

Valtio taas laatisi ennen tontin ostoa tarkat piirustukset, määrittelisi ulkoseinien värin ja hankkisi sitovat tarjoukset rannan ruoppauksesta.

Valtion ja kunnan työntekijä tuskastuu, kun toiminta tuntuu joskus loputtomalta jahkaamiselta. Yrityksen työntekijä tuskastuu, kun toiminta tuntuu joskus päättömältä koheltamiselta.

Demokratia, eli Björn Wahlroosin sanoin enemmistön tyrannia, hidastuttaa päätöksentekoa ja toimeenpanoa. Tämä on valitettavan totta. Onneksi demokratia hidastuttaa turmiollistenkin päätösten tekoa ja toimeenpanoa.

Vähemmistön tyrannia sen sijaan varmistaa, että päätöksiä ja muutoksia syntyy. Tämän lajin Euroopan ennätyksen haltija lienee 1930-luvun Saksa.

Suomen ennätys on hiukan myöhempää tekoa. Urho Kekkonen hallitsi Suomea kuin yritysjohtaja. Oppositiota ei ollut, niin kuin ei ole yrityksissäkään. Ykkösmiehen päätöksiä ei uhmaa kukaan, joka haluaa edetä urallaan. Herran pelko on viisauden alku.

Jorma Ollila kirjoitti viikko sitten tässä lehdessä, että ”oikeusoppineet tulkitsevat mitkä tahansa muutokset perustuslain vastaisiksi, taloudelliset tosiasiat sivuuttaen”.

Kekkosen aikana oli toisin. Talous ja ulkopolitiikka sivuuttivat lailliset tosiasiat.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!